Meillekin tuli tuossa perjantaina kaksi BUT-kalkkunaa, melkoisen isoja kavereita Olen ihmetellyt kun kaikki sanoo että kalkkunat paskoo ihan mielettömiä läjiä ja nyt huomasin mistä puhuttiin, nämä todellakin paskoo kolminkertaisia läjiä kun vertaa meidän mustiin ja pronsseihin Ovat tosiaankin aika surkean näköisiä kun vettä on puottanut taivaan täydeltä, ei ehkä niin valkoisia kuin pitäis :D ja aika viluisiakin ovat reppanat. Mutta hyvän kokoiset paistit niistä tulee, raavas mieskin saa puhista niitä nostaessaan. Ensi kesänä meillekin tulee BUTeja noidan värillisten lisäksi :D
No niin, nyt on kalkkunaa pakastimessa. Mukava projekti oli tuo kesäkalkkuna homma. Täytyy ottaa ens kesänä uusiksi. :D
Osaakos kukaan muuten kertoa mitä oli oranssit möykyt kalkkunakanan mahassa? Ne oli pyöreitä, oransseja ja kirsikkatomaatin kokoisia/osa vähän isompia.
Ahaa, juuri tuollaisiahan siellä oli. Siis keltuaisia, hyvä tietää. :D
Ei punnittu lihoja, mutta painoa oli sen verran että kyllä nostamiseen / kannatteluun sai ihan kunnolla voimaa käyttää. Isoja olivat. Toinen kukoista oli kaikkein suurin, mutta ei toisetkaan vähässä lihassa olleet. :D
Tuossa aamupäivällä kävin lähimetsästä hakemassa kanalaan uutta ortta. Paluumatkalla katselin paikkaa uudelle häkille.
Tuolla tontin nurkalla aitan seinää vasten saattaisi sellainen paikka ollakin. Suunnittelin, että ainakin räystäskouru pitäisi kyllä laittaa, ettei kattovedet tippuilisi häkkiin. Pari pientä pihlaaja myös pitäisi poistaa.
Matin ja muidenkin kirjoituksien perusteella luulisin pärjääväni myös kalkkunoiden kanssa. Niille häkinpaikkaa mietiskelin.
Joskus on sitä kesäpossua suunniteltu. Kuitenkin riski sille, ettei lapset lihaa sitten söisikään, on aika suuri. Kalkkunat on kai vähän ilkeitä elukoita, eikä kovin suloisiakaan, niin ettei niihin ehkä kiintyisi, vaikkei niitä kovin montaa olisikaan.
Minkä ikäisinä kalkkunat alkavat munia? Mahtaisiko pienten untuvikkojen kanssa pärjätä samalla lailla kun kanauntuvikkojen, jos itse haudottaisi ne kaapissa? Onkohan kalkkunan siitosmunia ylipäätään saatavana missään?
Vielä asia ei ole ajankohtainen, vasta suunnitteluasteella. Tuolla kaamoksen jälkeen sitten nähdään, onko suunnitelmat edenneet.
Meillä ei kalkkunat missään nimessä olleet ilkeitä. Ne olivat uteliaita, mutta arkoja eivätkä yhtään aggressiivisia.
En varsinaisesti sanoisi kovasti kiintyneeni niihin, mutta kyllä niiden touhujen katselu oli kiehtovaa ja niiden ääntely huvittavaa. Rumiahan nämä kaverukset, varsinkin kukot, ovat.
Meillä on tässä käynyt useampikin porukka tutustumassa eläimiin, yksi autistinen poika oli aivan haltioissaan kalkkunoista. Muut eläimet eivät kiinnostaneet, mutta kalkkunoiden touhua hän tuijotti kuin lumottuna. Että kai niissä jotakin viehätysvoimaa on. Ja kauneushan on katsojan silmissä. :D
Meilläkään ei yksikään kalkkuna ole ollut äkäinen, nämä viimeisimmät BUTit tulivat kotieläinpihalta jossa olivat saaneet koko kesän vapaana kuljeskella ihmisten parissa ja nyt täällä ollessaan toimivat kolmevuotiaan Santerin "henkivartijoina"(seisovat selän takan hengittämässä niskaan kun Santtu leikkii ulkona). Kulkevat perässä joka paikkaan, ja kanaemo ristikin ne paineilmakalkkunoiksi kun puhisevat ja pörhistelevät koko ajan :D Mielenkiintoisia otuksia, kesyjä ja touhukkaita. Värilliset kalkkunat ovat paljon arempia ja menevät kovaa kyytiä karkuun kun lähelle yrittää päästä...
Olen useita vuosia sitten nähnyt viimeksi kalkkunoita. Häkissä olivat. Luulin silloin niitä valkeita albiinoiksi ja tummia "tavallisiksi":oops: .
Muistan, kuinka ne "kolottivat" ja matkin sitä ääntä. Kalkkunakukkojen päät muuttui sinisiksi ja "kolotus" vain kiihtyi. Varmaan siitä tuo mielikuva äkäisistä. Eli minä itse omalla käytökselläni sain ne suuttumaan, vai oliko se jotain muuta?
Suloisia tai viehättäviä ne eivät kuitenkaan olleet, tosi sopivan oloisia tuotantoeläimiksi.
Minä tulkitsin tuon ääntelyn peloksi tai muun lauman varoittamiseksi.
Aina kun jostakin kuului kova ääni, vastasivat kalkkunat kiljumalla siihen. Jos itse seisoit vieressä ja huudahdit, kiljumalla vastattiin. Ehkä se oli jonkinlaista hermostumista, tilanne oli pelottava tms, mutteivät ne silti olleet aggressiivisia.
Minustakin se kalkkunoiden puhiseminen, pörhistely ja kalkattaminen on pelottavaa, mutta sitä ei vissiin pitäisi ottaa henkilökohtaisesti. En tiedä, että mitä kalkkunat tahtovat sanoa kalisemisellaan, varoittelevatko ne sitten muuta laumaa vaiko kertovat reviiristään...pörhistely ja sinipunaisuus on vissiin tarkoitettu kalkkunakanoille?
Mä oon tulkinnut niin että sininen väri ja se suhahdus on kosiomenoihin liittyvää( ohjaillaan samalla pyrstöllä) sitten se kudikudi on taas sellaista kokoonkutsumista.. tulee nääs paikalle, kun huutelen samalla tavalla.
Yksi ainoa kukkokalkkuna on ollut vähän aggressiivinen meillä. (kokemusta on siis 16 kalkkunasta) Yritti käydä kenkäni kimppuun. Mutta sen kanssa pärjäsi. Arkoja ne ovat.
Tuo kolkotus on minun mielestä jotain uhkailu tai muuta hermostumista. Meillä kukot kolkottivat joskus kilpaa tai jos joku nainen tuli kimeällä ja kovalla äänellä kailottamaan/huutamaan. Vaarasta varoittaminen oli ihan erillainen. Se oli sellainen hyvin epäluuloinen piipitys tai vihellys. Vähän normaalia ääntelyä pitempi äännähdys.
Ja sen pörhistelyn olen tulkinut sellaiseksi uhitteluksi ja esittelyksi kuka on kingi. Sitä ne tekivät toisille kukoille (joskus kanakalkkunoille) ja jos tuli vieraita ihmisiä.
No nyt on sitten "paineilmakalkkunat" käytetty palvaamon kautta ja täytyy sanoa että kyllähän meille noita ensi kesäksi tulee Lihapainoa pojille kertyi 14.4 kg ja palvaamisen jälkeen painoa oli jäljellä n. 12.7 kg per tipi että aikas hyvin Ja maku, wow Taisi vain olla ensimmäinen elukka jonka päiviltä päästäminen teki isännälle tiukkaa...Jotenkin olivat niin seurallisia ja kaikkien kavereita että ihan tuli tippa linssiin kun SE päivä koitti..Toivotaan että isäntä nyt saisi kovetettua itsensä että päästään jatkossakin syömään omaa savukalkkunaa Värilliset on helpompia tapauksia kun eivät niin kovin kovasti kesyynny mutta lihapaino niissä jää paaaaljon alle paineilmapulujen..
Mekin päästiin tänään eroon noista jättiläismäisistä syöpöistä! Ukolle vissiin riitti kun näki kun kannoin niille ämpärillisen ruokaa. Jo lähti elukat pakastimen puolelle.
Olen ihmetellyt kun kaikki sanoo että kalkkunat paskoo ihan mielettömiä läjiä ja nyt huomasin mistä puhuttiin, nämä todellakin paskoo kolminkertaisia läjiä kun vertaa meidän mustiin ja pronsseihin 
Ovat tosiaankin aika surkean näköisiä kun vettä on puottanut taivaan täydeltä, ei ehkä niin valkoisia kuin pitäis :D ja aika viluisiakin ovat reppanat. Mutta hyvän kokoiset paistit niistä tulee, raavas mieskin saa puhista niitä nostaessaan. Ensi kesänä meillekin tulee BUTeja noidan värillisten lisäksi :D
En tiedä, että mitä kalkkunat tahtovat sanoa kalisemisellaan, varoittelevatko ne sitten muuta laumaa vaiko kertovat reviiristään...pörhistely ja sinipunaisuus on vissiin tarkoitettu kalkkunakanoille?
Taisi vain olla ensimmäinen elukka jonka päiviltä päästäminen teki isännälle tiukkaa...Jotenkin olivat niin seurallisia ja kaikkien kavereita että ihan tuli tippa linssiin kun SE päivä koitti..Toivotaan että isäntä nyt saisi kovetettua itsensä että päästään jatkossakin syömään omaa savukalkkunaa 
Värilliset on helpompia tapauksia kun eivät niin kovin kovasti kesyynny mutta lihapaino niissä jää paaaaljon alle paineilmapulujen..