Speltti

[annip]

Mä en kertakaikkiaan löytänyt infoa haulla, vaikka miten väänsin tuota sanaa. Saako siis spelttiä tarjota ja onko sillä jotain rajoituksia? Tietääkö joku? Googlekin tarjoili vinkkejä vain kana-spelttipataan ja muihin vastaaviin.

[emilia]

hei vaan

en tiedä saako tarjoita vai ei, mutta kun haen myllyltä jauhoja niin otan samalla niitä mitä on myllyn pohjalle jäänyt. Kun annan kanoille spelttiä, niin sitä ne syövät oikein innolla. Ollen koittanut, että laitan kaksi kasaa toisen jyväkasan jossa on speltiä ja toisen jossa on kauraa niin kyllä speltti voittaa .

[helleena]

Speltti on alkuvehnää eli tosi hyvä juttu . Luonnolisempi ja terveellisempi vaihtari niin ihmisille kuin kanoillekkin . Eli anna mennä vaan

[annip]

Hieno homma. Töistä tuli saatua spelttiä yli omien tarpeiden, joten mielellään sen ylijäämän tarjoilee noille pikkupiipertäjille samalla kuin muunkin viljan.

[Ilona]

Speltti ja vehnä on periaatteessa samaa tavaraa, joten samoilla mennään kuin vehnän kanssa. Hyvää rehua siis.

[helleena]

Speltti on ravintoarvoltan parempaa kuin tavallinen vehnä! Mie korvaan speltillä hyvin pitkälle myös oman vehnän käytön, sillä se on parempi vaihtoehto. Kokeilkaas esim. spelttipullaa (täysjyväjauhoista) ja spelttirouheesta tehtyä uunipuuroa . Kyl varmasti eron huomaatte

[harrastaja]

Ihan tulee vesi kielelle ku sais kunnon jauhoja mistä leipää leipois itelle

[helleena]

harrastaja! Meillä päin on luomun tuottajilla ns. osuuskuntia ja sitä myötä heillä kimpassa vuokrattu joku myyntitila, jossa jokainen vuorollaan on myymässä. Pro Agrialta voi myös tiedustella oman maakunnan luomutuottajista listaa ja lähtee sen perusteella soittelee suoraan tuottajilta. Mie olen tälläviisiin päässy rukin viljelijän kans hyvään kimppaan. Hän jauhaa aina kerran kuussa ruisjauhoja ja aina on näin tarjolla tuoretta, josta saa muuten leipää!

[Ilona]

Te kaikki ostaisitte sitä tuottajan jauhamaa, jos olisitte kerrankin nähneet sen saksalaisen vuosikertarukiin, josta isojen leipomoiden ruisleipä tehdään.

[vardenji]

Mä oon kans kuullu vähän juttua 10v viljoista, jota käytetään leipiin. Kaveri kerto tuntevansa tuholaistorjujan, joka on erikoistunu näihin viljasiiloihin, joissa viljaa säilötään niin kauan. Jos lämpötila nousee siilos sisällä, siellä on elämää, joten kuumennetaan, kunnes se elämä lakkaa. Sit voidaan taas rauhassa odotella. yöks...

[Ilona]

10 vuotta ei oo kuule mitään, leipomoille menee 20-30 vuotta sitten Saksassa puituja rukiita... Ne ei oo välttämättä ihan tuoretta vuosikertaa edes Suomeen tuotaessa ja saattaa sen jälkeen satamavarastossa seisoa toistakymmentä vuotta. Sen jälkeen vielä ties missä ja miten kauan. Eikä sitä viljaa kuumenneta, kun se rupee kompostoitumaan, se käsitellään fosforikaasulla. Näin ainakin mun työpaikalla aikoinaan. Saksassa oli jossain vaiheessa ruista varastoissa koko Euroopan 13 vuoden tarpeiksi. Sitten niitä alettiin vanhimmasta päästä polttamaan energiaksikin. Olis ehkä kelvannut jollekin nälkäisellekin.

[vardenji]

Vielä suurempi yöks! Tolla elämällä siis tarkotin hyönteisiä. Mutta tosta kompostoitumisesta en tienny! Taitaa olla aika siirtyä piakkoin kokonaa itte leivottuun leipään. Kunhan ensin etin tuottajan jolta ostan. Yhden mahdollisen tiedän
Mun pitäis tosta kokeillakin spelttijauhoja, mutten keksi mitä tekisin. Leipä on loppu, joten voisin tekasta sämpylöitä evääks töihin...

[Ilona]

Joo, hyönteisiä ja pöpöjä sieltä kaasutettiin. Kompostoitumistahan se on, kun viljan lämpötila nousee. Eli siellä pieneliöiden aineenvaihdunta nostaa materiaalin lämpötilaa ja sitä seurataan antureilla. Ei se välttämättä viljasta ihan pilaantunutta tee, mutta onhan siellä silloin hajoamista jo tapahtunut ja aivan varmasti esim. vitamiinipitoisuudet laskevat. Suomessa on yks iso viljasiilo palanutkin, kun työntekijät ei viitsineet seurata lämpötiloja ja kompostoitumista alkoi tapahtua ihan sanan varsinaisessa merkityksessä. Taisi syntyä metaania ja siilo räjähti. Ja sitten suuri salaisuus: ulkomailta tuoduissa viljaerissä on lähes aina salmonellaa. Että se siitä Suomen salmonellavapaasta elintarvikeketjusta. Puolassa ja Saksassa ei tarvi viljaa kuivata, kun se voidaan puida varastointikuivana, joten mikä ne salmonellat tappais, jos semmosia on peltoon jostain tullut. Vaarallisimpia salmonellalajeja sisältävät erät lähetetään takaisin, mutta kyllä niissä jotain aina on. Leipomoprosessissa pöpöt tietty kuolee ja tietysti raaka-aineet pyritään pitämään valmiista tuotteista erillään. Mä henkilökohtaisesti en näe oikein mitään järkeä siinä, että viljellään rehuviljaa vientiin ja kasvatetaan rehuviljalla sian- ja broilerinlihaa vientiin saakka, mut sitten tuodaan leipäviljaa ulkoa. Noi isot keskusliikkeet saa rehuviljan vientiin vielä vientitukeakin, että se olis kannattavaa ja jossain vaiheessa EU:kin on maksanut rehuviljan siirtelystä maasta toiseen. Jotenkin tuntuis järkevämmältä, että käytettäis se peltoala semmoseen, mitä nyt joudutaan tuomaan.

[vardenji]

Niimpä! Oon kuullu kyllä perusteluita esim. rukiin viljelyn vähentämiselle, kun olki on niin kova että rasittaa koneita liikaa. Mutta tää ei kyllä mulle riitä perusteluks. Ja kattelin juur mtk n uutisia kuinka siellä on mietitty leivän ja oluen hinnannousua viljan hintojen noustua. Leipä ja olut maksaa tulevaisuudessa 10% enemmän. Leivän hinnasta viljan osuus on 10-15 senttiä !!! Ja oluen joitain senttejä. Mä taidan tosissään ottaa selville tän alueen pienviljelijät, joilta voisin jauhot tulevaisuudessa ostaa samoin kuin jyvät kanoille. Ennen maksan kalliimmista ja TUOREISTA jauhoista pientuottajalle, kun 10-20 vuotta vanhasta viljasta tehdystä leivästä massafirmalle!

[Ilona]

Jossain on kyllä mennyt jotain vikaan ja pahasti, jos viljeltävä vilja valitaan oljen kovuuden perusteella.

Noh, ei mulla ole kyllä esittää mitään maatalouspoliittista viisastenkiveä, jolla saatais tuotanto ja markkinat vastaamaan toisiaan. Kunhan huutelen. Mut jotain absurdia tässä ruoan rahtaamisessa maasta toiseen erilaisten tukien voimin kyllä on. Kuten siinäkin, että kolmanneskilosta 20 senttiä kilolta maksavaa leipäviljaa saadaan kilo 6 euroa kilolta maksavaa leipää...

Mä oon joskus ollut lastaamassa kuorma-autoihin ulosvietävää interventio-ohraa. Jokaisesta kuormasta tehtiin muistaakseni 6 tositetta eri viranomaisille. Jokainen kuorma piti sinetöidä ja sinetin numerot raportoida eri viranomaisille. Samoin autojen minuutintarkat lähtöajat raportoitiin. Siilot sinetöitiin joka ilta ja purettiin aamuisin, minuutintarkat sinetöinti- ja avausajat ja sinettien numerot raportoitiin. Paikalla hyppäs jos jonkinlaista tarkastajaa eri virastoista ja ruljanssin päätteeksi postitin useita mappeja paperia eri virastoihin. Mä sain muhkeen tilin tosta hommasta, kun paperihommia tehtiin ylitöinä ja jos jonkinalista näytettä otettiin joka kuormasta ja läheteltiin sinne sun tänne. Mä oon satavarma siitä, että kaikki tuo byrokratia maksoi ohrakiloa kohden huomattavasti enemmän kuin mitä viljelijä sai ohristaan. Johkin saudeihin kamelinrehuksi se ohra vissiin lopulta päätyi...