Orpolapsia: kyyhky ja poro
Valvojat: Aleksandra, HiltaHelikopteri, maatiaiskukko
muut munivaiset
Niin, katsos, kettu ja koira voivat pariutua, koira ja susi hyvinkin, koska kromosomiluku on sama. Ketulla ja koiralla ei.
Aasi ja hevonen, ,mahdollista, kromosomiluku.
Kuitenkin, kanaeläimet ja kyyhbkyseläimet ovat jo niin kaukana toisistaan kromosomiluvultaa, se ei ole mahdollista.
Toisaalta kyyhkyn ja kanan parittelu ei onnistune esim epäsuhta kahden eläimen välillä.
Siittiöiden osuminen yhteissuolen alkupäähän ei salli kovinkaan suuria kokoeroja.
Kyllä taipuisin sovinnolla resessiivisen perimän mahdollisuuteen.
Aasi ja hevonen, ,mahdollista, kromosomiluku.
Kuitenkin, kanaeläimet ja kyyhbkyseläimet ovat jo niin kaukana toisistaan kromosomiluvultaa, se ei ole mahdollista.
Toisaalta kyyhkyn ja kanan parittelu ei onnistune esim epäsuhta kahden eläimen välillä.
Siittiöiden osuminen yhteissuolen alkupäähän ei salli kovinkaan suuria kokoeroja.
Kyllä taipuisin sovinnolla resessiivisen perimän mahdollisuuteen.
Äläs nyt Moilanen .. tarkistitko hevosen ja aasin.. kun mulla on jotenkin vuodelta ööö 70 - luvulta muistikuva, että niillä on just väärä määrä kromosomeja ja sen vuoksi muulit ei tuota oikeenlaisia sukusoluja... voin tietty muistaa väärin.. mutta MÄÄ OON NUOREMPI KUIN XXX ... vitsi.. äläs suutu.. olipahan yksi aspekti.. ja koko ei oo astumisen este,, kääpiökanta tuotta ihan hedelnöittyneitä munia kultagrahmalle... heh heh..
kanakyyhky
Kyllä itsekkin vähän epäilen sitä risteymää,mutta mahdotonta se ei ole.Luonnossa tavataan suhteellisen paljon risteymiä.Itse näkemäni harvinaisin on närhen ja kuukkelin risteymä. Tuolla on jotain infoa ---> http://www.biomi.org/biologia/laji.html
- HiltaHelikopteri
- kukkoilija
- Viestit: 4450
- Liittynyt: 01 Marras 2005, 17:58
- Paikkakunta: Vantaa
muut munivaiset
Niin Muori, saatatpa olla oikeassakin, nimittäin molemmat, hevonen ja aasi kuuluvat samaan lahkoon, siis saman lahkon sisällä risteytyminen on mahdollista, sama kromosomiluku mahdollistaa jälkeläisten lisääntymisen, vrt koira ja susi.
Jos ette oo huomanneet niin muorin lempparikouluaine oli biologia.. ja oisinhan mää sitä mieluusti opiskelemaan lähtenyt.. mutta sitten musta tulikin insinööri ja vielä konepuolelta .. kun ukonpentele toi hakupaperit ja laskin, että yo-luokka, kolme vuotta ja töihin.. en tiiä kannattiko.. tän biologian saa pitää ihan harrastuksena ja sekös se vasta mukavaa on
pigeonin tänne laittama biomin linkkin on loistava.
tuolle luento sarjalle kun vaan tulis jatkoa....
mutta noihin lajien välisiin lisääntymis potentiaaleihin:suomen riista,osa 45.on artikkeli korpimetsosta.artikkelin yhteydesä on juttu kuvineen,saksassa karl-heinz schindlazin tarhalla,keinotekoisesti totettetusta(ei vapaata kumppanin valintaa)suoritetusta kokeesta,jossa oli saatu uros korpimetso lisääntymään naras metson kanssa.
eli toisen risteymäpolven yksilö...
jutussa mukana olleet kuvat,teksteineen kertoo,että tälläisen yksilön määrittäminen luonnonoloissa on miltei mahdotonta.
toinen mikä tuli mieleen on pitkään suomessa kiistelty metsäjäniksen ja rusakon risteymä jälkikasvun lisääntymis kelpoisuus.suomessa tämä kiistettiin(yleisesti ottaen) muistaaksen jonnekkin vuos tuhannen vaihteeseen.ruotsissa asia oli todennettu ja todistettu huomattavasti aikaisemmin.
veikkaan että paikallisesti tämä voi olla suht yleistäkin.varsinkin kun metsäjäniksen elin mahdollisuuden hupenevat ilmastonmuutoksen mukana tulleella,lumisen ajan jakson alkamisen myöhästymisellä.karvan vaihto värityksen muuttumisineen on sidottu valoisuus sykliin eikä mahdolliseen lumen tuloon.
ja vähentynyt yksilö tiheys varmasti edesauttaa risteymine tuloa ja lajien välistä alueellista sulautumista toisiinsa.
toisaalta rusakkokin on pudottanut tiheyksiään monin paikoin,johtuen maanviljelyksen,teho suuntaan menneista muutoksista.
tuolle luento sarjalle kun vaan tulis jatkoa....
mutta noihin lajien välisiin lisääntymis potentiaaleihin:suomen riista,osa 45.on artikkeli korpimetsosta.artikkelin yhteydesä on juttu kuvineen,saksassa karl-heinz schindlazin tarhalla,keinotekoisesti totettetusta(ei vapaata kumppanin valintaa)suoritetusta kokeesta,jossa oli saatu uros korpimetso lisääntymään naras metson kanssa.
eli toisen risteymäpolven yksilö...
jutussa mukana olleet kuvat,teksteineen kertoo,että tälläisen yksilön määrittäminen luonnonoloissa on miltei mahdotonta.
toinen mikä tuli mieleen on pitkään suomessa kiistelty metsäjäniksen ja rusakon risteymä jälkikasvun lisääntymis kelpoisuus.suomessa tämä kiistettiin(yleisesti ottaen) muistaaksen jonnekkin vuos tuhannen vaihteeseen.ruotsissa asia oli todennettu ja todistettu huomattavasti aikaisemmin.
veikkaan että paikallisesti tämä voi olla suht yleistäkin.varsinkin kun metsäjäniksen elin mahdollisuuden hupenevat ilmastonmuutoksen mukana tulleella,lumisen ajan jakson alkamisen myöhästymisellä.karvan vaihto värityksen muuttumisineen on sidottu valoisuus sykliin eikä mahdolliseen lumen tuloon.
ja vähentynyt yksilö tiheys varmasti edesauttaa risteymine tuloa ja lajien välistä alueellista sulautumista toisiinsa.
toisaalta rusakkokin on pudottanut tiheyksiään monin paikoin,johtuen maanviljelyksen,teho suuntaan menneista muutoksista.
Tänä vuonna ei näyttäis noista mettäjäniksistä olevan pulaa.. joka puskassa pomppi joku jussi.. mulla on ihan hirvee paniikki.. uskallanko laittaa meidän uudet tulokkaat ulos kun oon sata varma että se Oulun seudulla julläävä jänisrutto ehtii levitä.. hyttysiä paikat väärällään ja noita pitkäkorvia.. Kuulin kanssa keväällä sellaisen radio-ohjelman jossa puhuttiin jäniksen ja rusakon risteytymisestä... ja että puhdas mettäläinen on katoomassa..taajamien lähellä .. saas nähdä mitä tekee toin pääkäupungin villikanipopulaatio..hämmentääköhän se tätä soppaa vielä?