Villasiat suomessa

munivaisiin kuulumattomat jutut tänne

Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri

Vastaa Viestiin
Kotkottaja

Re: Villasiat suomessa

Viesti Kirjoittaja Kotkottaja »

Kertokaas villasikojen omistajat noista possuista lisää :smt006 Facessa en ole. Aika vähän löytyy tietoa :smt012 Kiitollisena ottaisin tietoa vastaan :smt048

Meillä on ollut useampana vuonna kesäpossuja, mutta kiinnostaisi ajatus siitä, että olisi ympärivuotisesti emakko ja karju. Villasikoja kun voisi pitää ulkona ympäri vuoden. Jälkikasvu kasvatettaisiin pataan. Tietäisi sitten miten possut ovat kasvaneet alusta asti :smt001

Voiko emakkoa ja karjua pitää samassa koko ajan?
Millainen kopin tulisi olla? Eristetty varmaan jos tulee kovia pakkasia?
Kuinka paljon syövät verrattuna tavis possuihin, huomattavasti vähemmän?
Ruoaksi pääasiassa ohraa? Kaipaavatko sekaan aina muuta? Meillä nuo tavispossut kaipaisivat aina perunaa sekaan, mutta voi olla että perunoiden keittoon kyllästyy välillä :smt013
Luin että possut olisivat patakunnossa vuoden ikäisenä? Minkä kokoisia silloin ovat?
Muuta?
Paltsi

Re: Villasiat suomessa

Viesti Kirjoittaja Paltsi »

Villasika on sikäli säänkestävä, että se on rasvatyypin sika eli tekee todella paksun rasvakerroksen ja kasvattaa talveksi paksun karvan. Tarvitsee sääsuojaksi kopin jossa on seinät ja katto mutta ei lattiaa että saa kaivautua. Koppi täytetään miltei kattoa myöten oljella, heinällä tai ruokohelvellä, ihan sama kunhan on kuivaa ja possu voi kaivautua sinne pakkasilla. Meillä on eristeenä 50mm uretaania seinissä ja katossa pienemmillä, aikuisilla on eristämättömät kopit.

Ruokana on ohra-kaura litistettynä, voisi olla myös jauhettua. Sekaan satunnaisesti hernettä, maitoa, vihanneksia, hedelmiä jne. Meillä isommalla porukalla on tarhassa oma pyöröpaali jota syödään tosi innokkaasti. Syövät oikeasti murto-osan siitä mitä lihasika, aikuiset n. 10 litraa litistettä päivässä/kärsä ja paaliheinää vapaasti. Kivennäistä on annettu myös, kalaa kun sitä on saatu ja milloin mitä keittiöstä jää sopivaa syötävää.

Vuosikkaana on painoa varmaankin vähän ruokinnasta ja liikunnasta riippuen n. 100kg. Mangalitza kasvaa 1,5-2 vuotiaaksi asti. Vuotias on kasvanut korkeuden puolesta sen mitä kasvaa mutta massaa tulee vielä reilusti lisää, aikuinen emakko painaa tyypillisesti 150-250kg, karju jopa sata kiloa enemmän. Teurastaa tosiaan voi jo vuoden vanhana mutta silloin ei välttämättä ole vielä ehtinyt tapahtua näille ominaista ja sioille harvinaista rasvan marmoroitumista lihakseen. Maailmassa on muistaakseni kolme sikarotua joilla liha marmoroituu. Se tapahtuu yleensä vasta n. 1,5 vuoden iässä. Sikaa ei saisi lihottaa liian lihavaksi kasvatuksen alkuvaiheessa vaan haluttu rasvakerros kerätään ruokinnalla vasta noin neljän viimeisen kuukauden aikana ennen teurastusta.

Mangalitzan rasva on ainutlaatuista rasvahappokoostumukseltaan, sitä on verrattu lähinnä loheen sillä siinä on paljon tyydyttymättömiä rasvahappoja ja Omega3:sta. Rasva on erittäin hyvän makuista (ruokinta vaikuttaa) ja lähes sulaa käden lämpöön. Sisäelinten ympäriltä kerättävää rasvaa voi käyttää leivontaan ja ruoanlaittoon paistorasvana voin tapaan. Liha on punaisempaa kuin lihasialla ja erittäin maukasta. Olin viime kesänä kanadalaisen grillausgurun opissa ja pääsin siellä maistamaan ensimmäistä kertaa Mangalitsaa ja se vei kyllä kielen mennessään, tavallisen sian liha ei ole sen jälkeen ollut mitään :smt003

Mangalitza on tarkoitettu laiduntamaan eikä sisäsiaksi. Jos sillä on riittävän iso tarha niin se ensin syö sivistyneesti ruohon ja sitten vasta alkaa tönkämään juuria. Tarhassa olisi hyvä olla myös puita tai muuta varjoa, puut se valitettavasti tappaa ajan kanssa syömällä niiden juuret, ainakin pienestä tarhasta.

Mangalitza on hyvin terve rotu, sitä ei ole juuri jalostettu 1850- luvun jälkeen jolloin laji kehitettiin, alunperin Itävalta-Unkarin ruhtinassuvun Habsburgien hoviherkuksi. Koska laji on vieläkin melko harvinainen tulisi kasvatuksessa välttää sukusiitosta (ei haittaa lihaksi kasvatusta niin paljon mutta siitokseen ei saisi käyttää) ja pitää värit puhtaana. Mangalitza tekee yleensä 6-8 porsasta ja hoitaa ne hyvin. Meillä yksi emakko tappoi ensimmäisen pahnueensa kokonaan, ilmeisesti kipujensa vuoksi, mutta kolme viikkoa sitten syntyneet 8 possua se on hoitanut aivan mielettömän hyvin. Toinen emakko teki toukokuussa 10 porsasta ensikkona ja kaikki meni hyvin, kaikki ovat edelleen hengissä ja kasvavat hurjaa vauhtia.

Mangalitza on huomattavasti helpompi tarhata kuin esim. villisika. Se pysyy (ainakin meillä...) lammasverkossa jossa on lisäksi sähkö kolmessa kerroksessa. Osa tarhasta on pelkällä sähköllä ja toimii hyvin. Karju voi olla emakon kanssa kunnes se astuu sen, ja siitä aina aina porsaiden tuloon asti. Maailmalla ne asuvat perhekuntina eikä emakkoa eroteta mutta meillä otetaan emakko sisälle synnyttämään. Tällä hetkellä karju on toisen emakon vieressä lammasverkon ja sähkön takana eikä ainakaan vielä ole mennyt aidasta läpi edes kiimojen aikaan. Tarvittaessa emakko siirretään tien toisella puolella olevaan tarhaan että jää pieni hajurako.

Tässä kai jotain vastauksia kysymyksiisi, minulle saa soittaa (o4o5858452) ja kysyä lisää tai jatkaa keskustelua sähköpostissa (jpalviainen(at)gmail.com). Asumme Lieksassa mutta jos tänne päin on reissua niin saa tulla käymään ja katsomaan miten näiden kanssa touhutaan. Myytäviä sikojakin löytyy jos kovin polttelee :smt040
Kotkottaja

Re: Villasiat suomessa

Viesti Kirjoittaja Kotkottaja »

Tuhannet kiitokset näistä vastauksista Paltsi :smt038 Tosin nyt tuo villasikakuume paheni vaan :smt040
Ja kiitos kutsusta. Viimeistään keväällä voisin suunnata sitten teillepäin... Ihan vain katsomaan... :-"
Maatiaiskana

Re: Villasiat suomessa

Viesti Kirjoittaja Maatiaiskana »

Minkä kokoisissa tarhoissa teillä nämä villasiat asustelevat? Mikä on ihanteellinen "laumakoko?"
Paltsi

Re: Villasiat suomessa

Viesti Kirjoittaja Paltsi »

Vähintään kaksi pitäisi olla, ei kai ylärajaa olekaan. Meillä ei ole kokemusta miten useampi karju tulisi toimeen samassa tarhassa mutta perhekunnittain voivat hyvinkin olla samassa tarhassa jos ei haittaa, että karju astuu. Meillä on yhdessä tarhassa tällä hetkellä 9, tarhan koko on n.15x40m. Meidän kotisivuilta löytyy oma osio näille, sieltä voi kurkistella lisätietoa, sähköposti tavoittaa ja soittaakin saa. Nekin tiedot löytyvät www.palviaisentila.com
haahkaherra
isa brown
Viestit: 383
Liittynyt: 11 Joulu 2012, 16:33

Re: Villasiat suomessa

Viesti Kirjoittaja haahkaherra »

Villasioista kiinnostuneille, on ainakin Ähtärin eläinpuiston, perinnekotieläintilan yhteydessä nähtävillä näitä, mikäli kiinnostaa. Voihan sieltä aina saada ideoita, jos vaikka kiinnostus heräisi villapossujen pitoon. :smt023
haahkaherra
isa brown
Viestit: 383
Liittynyt: 11 Joulu 2012, 16:33

Re: Villasiat suomessa

Viesti Kirjoittaja haahkaherra »

Kitee Zoon Facebook sivuilla (päiväyksen 15 helmikuuta) on aikas upea kuva villi- ja villasikojen ruokaämpäreistä, näyttää ainakin monipuolisesta sapuskavalikoimalta. Muistuttaako yhtään teidän teidän villasikojen ruokavaliosta??
haahkaherra
isa brown
Viestit: 383
Liittynyt: 11 Joulu 2012, 16:33

Re: Villasiat suomessa

Viesti Kirjoittaja haahkaherra »

Kylläpä on Ähtäri-Zoossa komea iso villasika, joten jos käytte pandoja katsomassa niin suosittelen lämpimästi ostamaan sen yhdistelmälipun johon kuuluu myös muu eläintarha ja kotieläintarha. Itse tein näin ja se villasika jäi erityisesti mieleen kierroksen päätteeksi!! :smt020 :smt006
Vastaa Viestiin