Selviytymistarina??

kysymyksiä ja vinkkejä haudonnasta sekä tipujen hoidosta

Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri

Vastaa Viestiin
Ronkeli
tipu
Viestit: 43
Liittynyt: 29 Elo 2017, 19:22

Selviytymistarina??

Viesti Kirjoittaja Ronkeli » 10 Kesä 2019, 20:51

Itselläni on nyt ollut kanoja kolme vuotta ja kuinka ollakaan vaihdoin vuodenvaihteessa työpaikkaa ja siellä oli ollut kanoja jo yli 30 vuotta. Koskaan siellä ei ole kuitenkaan ollut tipuja. Reilut kolmisen viikkoa sitten huomaisn, että täällähän istuu kaksi kanaa samassa pesässä selvästi hautomishommissa. Minäpä otin tällöin perjantaina kanat pesästä ja siirsin viereiseen tyhjään häkkiin ja annoin kummallekin 5 munaa ei yht 10 kpl. Maananataina töihin palattuani totesin, että eipä toinen kana ollutkaan aloittanut hautomista omille munilleen. Siispä siirsin munat toisen emon alle ja yhdessä he taas siellä pesässä istuivat kaikessa rauhassa. Välillä pidin 2 viikkoa kesälomaa. Viime torstaina etiäinen ilmoitti, että nyt pitää käydä katsomassa mikä on tilanne: siellähän oli jo yksi musta tipu ja neljä muuta olivat kuoriutuneet saman päivän iltana. Kun nämä tiput alkoivat liikkua pesän lähellä, niin emot olikin hylänneet loput munat.

Läpivalaisussa näkyi, että kaksi ei ollut itänyt lainkaan, mutta 3 muuta olivat kehittyneet. Nyt ei tietenkään ollut tietoa kuinka kauan munat olivat olleet kylmillään. Perjantaina toinen kanoista oli käynyt aggressiiviseksi tipuja kohtaan ja se oli poistettu häkistä ulkotarhaan. Mitäs nyt: tipujen emot hylkäsivät melkein valmiit kuoriutumista vaille olevat munat. Lauantaina yritin vielä tarjota munia sille poistetulle kanalle, mutta eipä se halunnutkaan jatkaa hautomista. Äkkiä munat autoon ja kotiin omien kanojen alle.

Munimassa ollut Rinsessa-kana istuikin jonkin aikaa munien päällä, mutta läksi sitten omille teilleen. Nyt muut keinot käyttöön: lämpölamppu esille, pesuvatiin kostea pyyhe ja kostea ohut liina munien päälle. Kanalan seinältä läksi mukaan kosteus-ja lämpömittari. Kiersin vielä folion tämän pesäkyhäelmän ympärille. Lauanatai-aamusta maananatai-iltaan tämä operaatio kesti: lämpötilan ja kosteuden tarkkaillua (mitkä eivät tietenkään olleet koko aikaa kohdillaan), välillä pesän kostutusta. Kannattiko? Sunnuntaina munista alkoi kuuluu koputusta ja sunnuntai-iltana ensimmäinen särö ilmestyi. Läpivalaisun jälkeen poistin yhden munan, koska näytti niin pahasti olevan muita jäljessä. Tänään töistä tultua siirsin munat jälleen Rinsessa-kanan alle, joka oli nyt viihtynyt tyhjässä pesässä koko päivän. Eli sille oli virinnyt hautomisvietti. Nyt se tyytyväisenä pörhistelee siellä piipittävien munien päällä.

Nämä munat ovat saaneet vaiherikkaan alun ja mitä merkillisimmän "hautomakoneen". Niitä on hyppyytetty paikasta toiseen, on läpivalaistu, kuunneltu ja koputeltu. Tänään olisi niiden kuoriutumispäivä, mutta minkä verran viivyttää kylmillään olot ja muutenkin epävakaa loppusuora? Ja jättääkö se jälkensä tipuihin, jos he viimeisimmästä ponnistuksestaan selviävät? Rinsessa on varmaan ihan ihmeissään, että näinkö helposti tipuja saatiinkin; ennen tähän hommaan meni 21 päivää ja nyt ehkä selviää yhdellä päivällä.

Äsken kävin vielä kerran kuuntelemassa munat - kyllä siellä rapinaa kuuluu!
Jännityksellä aamua odottelen, josko Rinsessan alta löytyisikin kaksi tipua. Ja minä kun itselleni niin pyhästi lupasin, että tänä kesänä ei meillä tipuja tehdä. Nimimerkillä: Kaikkensa tehnyt "sijaisemo"

Avatar
Aleksandra
viiriäinen
Viestit: 845
Liittynyt: 22 Kesä 2011, 21:30
Paikkakunta: Vihti

Re: Selviytymistarina??

Viesti Kirjoittaja Aleksandra » 11 Kesä 2019, 07:10

Onpa jännittävää! Selvisikö jo miten kävi? Täällä pidetään peukkuja ja toivotaan, että munista kuoriutuu Rinsessalle pari pikku selviytyjää!
Alhoja elämän ilona.

riepukka
kana
Viestit: 74
Liittynyt: 19 Maalis 2018, 17:39
Paikkakunta: Viitasaari

Re: Selviytymistarina??

Viesti Kirjoittaja riepukka » 11 Kesä 2019, 08:10

Onpa kiva kun löytyi varaemo. Toivotaan että kaikki menee hyvin :smt049
Meillä oli syksyllä emo, joka hylkäsi viimeisen munan, vaikka siinä oli jo pieni reikä ja kova rapina kävi koko ajan. Jostain syystä kuoriutuminen pitkittyi 4 päivää myöhäisemmäksi kuin muut :smt017 . Laitoin munan kolme kertaa emon alle ja aina se vaihtoi paikkaa. Emo vaistosi, että jotain on vähän pielessä. Eihän me kaikki olla täydellisiä.
En voinut jättää kuoriutuvaa tipua kuolemaan. Otin tuolin lämpölampun viereen, piipittävän munan käsiin ja istuin siihen "hautomaan". Muna oli käsien sisässä ja käsien päällä kostutettu talouspaperi, ettei muna kuivu. 2-3 tuntia hautomista, vähän avitusta niin pieni tipu oli maailmassa. Emo ei huolinut sitä vieläkään !!
Äkkiä hautomakone esille, tipu sinne lämpimään. Seuraavana päivänä emo huoli tipusen ja se sai kasvaa toisten kanssa. Pieni, vaikka suuri rotu ja sitäkin isompi eko :smt054 . Sisaret ovat paljon isompia. Sanon, että Kehveli on kääpiökasvuinen, lyhyet mutta nopeat jalat. Kanalan piristys. Alkoi munimaan pienehkön munan, kaikki ok. Joka ilta sylitellään ja on mustasukkainen jos otan toisia syliin :smt044
Pari viikkoa sitten se jumittui päiväksi pesään ja haali alleen kolme munaa. En ollut samaa mieltä vauvapuuhista ja nostelin Kehveliä pois pesästä, mutta aina se kipitti takaisin. Katteli vähän ihmeissään, että mitähän näille pitäis tehdä, mutta vaistot veti pesään. Aamuun mennessä huuma oli mennyt ohi (onneksi) ja kehveli jatkoi normaalia päiväohjelmaa, omia hauskoja touhujaan. Kyllä kannatti pelastaa tämä touhutoope ja onneksi olin kotona oikeaan aikaan !
Vähän on paljon, miten sen ottaa :smt023

Ronkeli
tipu
Viestit: 43
Liittynyt: 29 Elo 2017, 19:22

Re: Selviytymistarina??

Viesti Kirjoittaja Ronkeli » 11 Kesä 2019, 22:24

Tänä aamuna ei ollut edistystä, mutta toinen piipitti pienestä reiästä. Ilmeisesti voimat alkoi olla vähissä. Joten tein sen, mitä ei koskaan pitäisi kai tehdä. Suurensin reikää varovasti ja kalvo alkoi ollakin toisesta päästä kuiva. Kostutin hieman ja revin kalvon rikki ja sieltä pikkuinen sitten ponnistautui ulos kuorestaan. Mustan harmaa kaveri emon alle kuivumaan. Pieni ja heiveröinen vielä, mutta eiköhän huomenna jo terhakkaampi.
Toisen munan ei tainnut käydä yhtä hyvin. Aamulla ei koputusta enää kuulunut, mutta jätin vielä huomiseen asti ja poistan, jos ei yön aikaan ihmettä tahdo.
Nyt mietittäväksi jää kuinka suojelen tipun ankkojen uteliaisuudesta. Kanojen kanssa tuskin tulee ongelmia, mutta poika-ankat innostuvat juoksuttamaan joitakin tiettyjä kanoja. Etenkin sitä kanaa ”keinoemona”, joka ne viime keväänä hautoi.

Eli puoliksi onnistunut selviytymistarina tällä kertaa.

riepukka
kana
Viestit: 74
Liittynyt: 19 Maalis 2018, 17:39
Paikkakunta: Viitasaari

Re: Selviytymistarina??

Viesti Kirjoittaja riepukka » 12 Kesä 2019, 07:34

Onnea kanaperheen perhetapahtumasta :smt060 Selviytyjä tarina.
Saatko mitenkään eristettyä tipua ja keinoemoa ankoista, vaikka väliaikaisesta että tipu vahvistuu :smt023
Vähän on paljon, miten sen ottaa :smt023

Avatar
Aleksandra
viiriäinen
Viestit: 845
Liittynyt: 22 Kesä 2011, 21:30
Paikkakunta: Vihti

Re: Selviytymistarina??

Viesti Kirjoittaja Aleksandra » 12 Kesä 2019, 08:19

Voi että, onpa hienoa jos edes toinen selviää. Mahtava pelastusoperaatio! :smt038
Alhoja elämän ilona.

Ronkeli
tipu
Viestit: 43
Liittynyt: 29 Elo 2017, 19:22

Re: Selviytymistarina??

Viesti Kirjoittaja Ronkeli » 12 Kesä 2019, 19:07

No niin, toinen muna oli siis vaiti. Poistin sen ja katsoin nopeasti mikä meni pieleen. Ruskuaispussi oli vielä ulkona, muutoin täysin kehittynyt tipu. Jokin vaan meni tällä kaverilla pieleen, ilmeisesti kosteus ei ollut riittävä viime metreillä. Toisaalta näin jälkeenpäin jäin miettimään olisko lainkaan pitänyt ryhtyä keinoemon rooliin. Luonto kai olisi hoitanut asian luonnollisesti.
Mutta toisaalta kun katselee sitä toista pientä mustaa selviytyjää, niin ilo valtaa. Harmittaa vaan kun se joutuu kasvamaan ainoana tipuna, vaikka saakin kaiken emonsa huomion. Nyt se siellä jo viipertää ja mönkii emon höyhenten suojaan.

Emo ja tipu ovat omassa noin yhden neliön kokoisessa "tipuyksiössään" turvassa muilta kanoilta ja ankoilta. Yksiö on hyvällä hoitokorkeudella ja sieltä on näköyhtyes muihin kanalan asukkaisiin. Siellä on turvallista olla ensimmäiset viikot ja opetella elämisen aakkosia. Pitää varmaan rakennuttaa näille oma ulkoilualue, kunhan emo alkaa haikailla ulkomaailmaan. Toivon vaan, ettei se vieroita tätä poloista vielä moneen kuukauteen.

Avatar
HiltaHelikopteri
kukkoilija
Viestit: 4219
Liittynyt: 01 Marras 2005, 17:58
Paikkakunta: Vantaa

Re: Selviytymistarina??

Viesti Kirjoittaja HiltaHelikopteri » 12 Kesä 2019, 21:10

Ihana selviytymistarina :smt049 Löytäisitkö jostain läheltä samanikäisen tipun/tipuja, niin "poloinen" saisi seuraa? Rinsessa vaikuttaa niin tipurakkaalta, että saattaisi huolia lisääkin tipuja.
Tonja, p: 046 666 5106 sp: tonjaätnettipistefi

Ronkeli
tipu
Viestit: 43
Liittynyt: 29 Elo 2017, 19:22

Re: Selviytymistarina??

Viesti Kirjoittaja Ronkeli » 12 Kesä 2019, 23:07

Niin, alussa on hienoa olla emokanan ainokainen, mutta kun vieroittamiseen aika tulee, niin pikkuinen jää aika yksin isompien keskelle. Viime kesänä juuri samaisella Rinsesalla onnistui vain yksi tipu ja vieroitti sen aika varhaisessa vaiheessa. Tästä (oranssin harmaa tyrnäväläinen) söpöläisestä tuli ”Söpö” ja meidän lellikki eikä osannut pelätä mitään. Tuli sisälle muina miehinä, istui sylissä ja olkapäällä ja nukkui sohvalla. Kaiken sallimme. Mutta kun ei osannut pelätä mitään ja kulki paljon yksin pihalla, niin eräänä syksyisenä päivänä/iltana oli joutunut jonkun pedon kynsiin ja löytyi seuraavana ilta pusikoista raadeltuna.
Onhan hällä ne siskot/ veljet siellä työpaikan kanalassa, mutta epäilen antavatko sieltä minulle yhtä tipua tämän ainokaisen kaveriksi. Oishan tuo mielenkiintoista kokeilla huolisiko Rinsessa toisen tipun. Pitääpä neuvotella asiasta huomenissa...

riepukka
kana
Viestit: 74
Liittynyt: 19 Maalis 2018, 17:39
Paikkakunta: Viitasaari

Re: Selviytymistarina??

Viesti Kirjoittaja riepukka » 13 Kesä 2019, 08:41

:smt023 :smt023 :smt023
Vähän on paljon, miten sen ottaa :smt023

Ronkeli
tipu
Viestit: 43
Liittynyt: 29 Elo 2017, 19:22

Re: Selviytymistarina??

Viesti Kirjoittaja Ronkeli » 03 Marras 2019, 19:24

Hyvää syksyä kaikille
Kesäkuussa kirjoittelin yllä tuosta muna- ja tipuoperaatiostani. Tällä hetkellä tilanne on se, että toinen niistä munista onnistui ja tipusta on nyt kehittynyt todella hieno kana. Vihreään vivahtavan musta, jolla kauniit oranssiset höyhenet päässä ja rinnuksilla. Kaiken kruunuksi hän sai tupsupään ja harja on normikanoja pienempi. Hyvin on parveen sopeutunut, vaikka joiltakin kanoilta vielä nokkaa saa. Aloitti muninnan toissapäivänä ja tänään teki jo toisen munansa. Pitkään mietittiin, onko tämä kana vai kukko, kun oli jotenkin niin rotevan oloinenn, pitkäjalkainen ja pitkäkaulainen. Onneksi oli kana. Yritin tuossa kuvaa laitaa, mutta en muista enää miten se tapahtui. Sori, mutta upea kana siitä tuli!

Vastaa Viestiin