kalkkunan teurastus

juttuja muista linnuista kuin kanoista

Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri

teerikalkkuna

kalkkunan teurastus

Viesti Kirjoittaja teerikalkkuna » 22 Syys 2008, 21:05

Lyhyesti ja yksinkertaisesti: miten foorumilaiset teurastatte (tapatte) kalkkunanne. Joko on rotu kehittynyt 20 vuodessa tai sitten silloin tyydyttiin sähköuunin kokoisiin kokotteihin, sillä kun viimeksi (80-luvun lopulla) olen kalkkunoita teurastanut, sujautettiin lintu melassipönttöön. Pöntön alakulmassa oli reikä, josta pää tuli sievästi ulos ja sen jälkeen oli helppoa ja siistiä napsaista kaula vesurilla poikki. Vaan kun nyt katselen noita lähes 4 kuukautta pihatarhassa kasvaneita butteja, niin eiväthän ne mihinkään melassipönttöön mahdu!
Entä vuorokaudenaika? Onko teurastus teillä iltatyötä, jolloin linnut hämärissä ovat rauhallisempia?

Suvianne

Viesti Kirjoittaja Suvianne » 23 Syys 2008, 06:07

Täältä saat tuoreempia neuvoja. Minulla on vain lapsuusajan teurastuksista kokemuksia. Mutta meillä isää piti auttaa kalkkunoiden teurastuksessa. Eli päätä oli pidettävä kiinni, koska nykäsevät sen aina rullalle. Ja yksin kun joutui teurastamaan, niin hänellä oli narulenkki ja sen päässä paino. Ja sen avulla kalkun pää venyi pölkyn päälle.
Meillä tehtiin aina illan kähmyssä teurastus. Ja piiloon nurkan taa, etteivät joudu katselemaan.
Mutta mökillä ne piti monesti oksilleen ampua kun olivat jo vähän villejä.

kuukernuppi

Viesti Kirjoittaja kuukernuppi » 23 Syys 2008, 10:34

Meillä on isäntä sujauttaa kalkkunan päähän sukan, eläin rauhoittuu ja pysyy melko hyvin paikallaan, toki siinä on oltava kaveri pitelemässä kiinni..Meillä teurastukset tehdään yleensä aamupäivällä koska sitten jää loppupäivä aikaa siivoamiselle, lihan leikkuulle ja pakastamiselle.

Joskus on joutunut yksin teurastamaan (kun meikäläisestä ei siihen hommaan ole avuksi) ja silloin on sitonut linnun maalauspukin päälle taakkaliinoilla ja ihan hyvin onnistui kuulemma..

maunu_muori

Viesti Kirjoittaja maunu_muori » 23 Syys 2008, 10:43

Meillä suurin työ on ajaa linnut tarhaan..

Kun siitä on selvitty, otan kiinni linnun niin, että ujutan sille auringokukansiemensäkin päälle, sellaisen ,jossa on toinen nurkka avattu, lintu kainaloon pussukassa ja pää pölkyllä poikki. Toi säkki on aika hyvä estämään päättömänä lennot. Nyt on tehty sellainen suppilo johon voidaan lintu tiputtaa(elikkotohtor neuvoi) , mut siitä ei oo vielä kokemusta.

Yleensä otan linnut kiinni hyvissä ajoin ja annan niitten olla tarhassa, teurastusta edeltävän päivänä on nääs hyvä paastota( linnun, ei mun)

Muut toimenpiteet sitten niikuin muillakin linnulla, eli nyljen linnun ( en siis höyhennä), poistan sisukset.. pakastamisella ei sitten enää oo niin kiirettä voi jättää vaikka seuraavaan päivään .

Paltsi

Viesti Kirjoittaja Paltsi » 23 Syys 2008, 20:53

Nappaan linnun iltasella orrelta jaloista kiinni, pistän suppiloon (rosteria, nurkat alumiinikulmaa ja popniiteillä kasattu) ja vedän vesurilla koivupölliä vasten kaulan poikki. Ihminen on siitä veikeä otus, että viime hetkellä tahtoo usko loppua touhuun, joten yhden kukon päätä kolme kertaa katkaistuani opin, että vedetään niin kovaa, että VARMASTI katkeaa kaula laakista. Johonkin se tirppa kannattaa laittaa niin, että ei pääse räpistämään, koska refleksit jatkuu melko pitkään, ja iso lintu on vahva kuin mikä, sitä saa pitää ihan tosissaan tällainen satakiloinen sällikin.

Sitten laitan paalinarun jalkoihin ja annan rauhassa vuotaa kuiviin, jos on sopivan viileä keli niin annan kankeuden väistyä ennen avaamista. Sitten suolistan ja nyljen tai kynin, riippuen siitä halutaanko paistaa kokonaisena vai nautiskella vähin erin. Yhden tässä pilkoin niin, että irrottelin täkkälihat ja jalat erikseen, oli helppo laittaa isoon kattilaan yöksi leivinuuniin kastikkeesa muhimaan. Kokonaisena paistettavan nahka pitää mukavasti kasassa ja mehevämpänä, joten sen kynin.

Mustia kalkkunoita, erityisesti vanhempia, kannattaa riiputtaa viileässä (suolistettuna) pari-kolme päivää. Raakakypsytys tehdään siis kuten metsolle tai muulle riistalinnulle. Syksyllä voi ihan hyvin viileissä keleissä laittaa niliin roikkumaan, kunhan suojaa kärpäsiltä. Lämpötila pitäisi olla parissa asteessa.

Kuten Muori totesi, suolistus on miellyttävämpi toimitus, jos lintu on paastonnut niin, ettei ole kupu täynnä evästä.

teerikalkkuna

Viesti Kirjoittaja teerikalkkuna » 23 Syys 2008, 21:55

Kiitokset hyvistä vinkeistä. Pitäisikö ommella heille peräti musta huppu... ehkä sitä tuntee itsensä riittävän pyöveliksi ilman niitäkin.
Voe-voe, pitänee huomenna aloittaa harjoitukset. Tosin eläinsuojelulliset seikat ovat hyvänä piiskurina: huomasin eilen kauhukseni, että yhden kalkkunakanan kainalo on siiven alta ihan musta ja nahaton! Eilen näytti, ettei se sitä vaivaa kun suki höyhenpeitettään, mutta tänään sen nokka näytti hakeutuvan muutaman kerran tuohon "mustaan aukkoon". Sen on aika heittää henkensä tuonilmaisiin huomispäivänä. Liekö vamma tullut akkatappeluissa vai mikä lie siihen sattunut. Tosin akkojen yhteenoton olen nähnyt vain kerran, kaksi mahtikukkoa otaltaa useinkin aamuisin. Hupaisaa huomata, että kolmas kukko näyttelee naarasta suurimman osan vuorokautta, mutta kun mahtikukot kipusivat ensimmäistä kertaa polkemaan toissapäivänä, niin silloin uskalsi kääpiökin pörhistellä. Arveli kai, että on isommilla nyt muuta ajateltavaa :smt002
Muuten: mistä tiedän, onko tuon vammautuneen liha edes ihmisravinnoksi kelpaavaa? Ajattelin leikellä pahan näköiset kohdat pikinokille ja itse maistella loput, vaan onko mielestänne hyvä ajatus ensinkään?

kuukernuppi

Viesti Kirjoittaja kuukernuppi » 24 Syys 2008, 09:15

Meille tuli keväällä naaraille vastaavia vammoja kun kukko polki niitä, se oli aivan liian painava rouviensa selkään :smt009

Paltsi

Viesti Kirjoittaja Paltsi » 24 Syys 2008, 12:19

Juurikin näin, leikkaat huonot pois ja loput nassuun! Todennäköisesti on jokin verenpurkauma eli mustelma. Asia selviää kun teurastat, sitten on hyvä katsoa onko jotain tulehdusta tms. Jos mätii, ei kannata syödä.

teerikalkkuna

Viesti Kirjoittaja teerikalkkuna » 24 Syys 2008, 15:33

Nyt se on sitten tehty: ensimmäinen kalkkuna tapettu :smt085 No, se oli tosin armomurha. Tänään akan kylki oli ihan rehellisesti auki: syvä haava ehkä kynnen repimänä. Toinen jättikukko jo nilkuttaa, joten ehkä seuraavaksi olisi sen vuoro. Pitää tsekata nuo muutkin akat, että mikä on niiden kunto.
Kiitokset vaan Paltsille varoituksesta: yllättävän sitkeä on ison linnun kaula katkeamaan. Vaikka voimalla hujautin, piti vielä useampaan kertaan paikkailla. Oli hyvä, että kokotti oli säkissä, niin ei huonosti tapettuna päässyt karkuun :smt087 Ehkä kirves olisi painavampana parempi... toisaalta kapealla terällä tähtääminen vaikeampaa. Pitääkin tälläkin hauskalla harrastuksella olla tällainen varjopuoli!
Edesmenneen paino suolistettuna ja ilman päätä oli muuten 13kg.

maunu_muori

Viesti Kirjoittaja maunu_muori » 24 Syys 2008, 20:53

Tossa päänkatkaisussa jos pelkää ettei heti katkee, niin yks tapa on ensin tainnuttaa kolkkapuulla( pien pesäpallomaila on aika hyvä väline).. Kun on taju kankaalla, niin ei niin hirvitä, jos kaula ei katkee kerrasta. :smt004

Avatar
HiltaHelikopteri
kukkoilija
Viestit: 4187
Liittynyt: 01 Marras 2005, 17:58
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja HiltaHelikopteri » 24 Syys 2008, 22:22

Vesurista sen verran, että tuolla naapurissa oli tehty silleen, että oli katkaistu vesurista se kippura kärkiosa pois. Ettei olisi vaaraa siitä, että vesurin nokka tökkää pölkkyyn ja varsinainen teräosa ei sitten ylläkään loppuun saakka.
Tonja, p: 046 666 5106 sp: tonjaätnettipistefi

Suvianne

Viesti Kirjoittaja Suvianne » 25 Syys 2008, 09:00

Minulla on ihan uusi oma vesuri piilossa. Mies ei edes tiedä sen olemassa olosta. Muuten se ei kauaa olisi terävä ;)
Ja asetan se kaulan pölkyn reunaa vasten, Eli pää roikkuu maahan päin.
Silloin ei lyö harhaan , eikä se käyrä osu mihinkään.
Ja pää jää aina nahastaan roikkuun ja pidän siinä vasten pölkkyä kunnes räpiköinti loppuu. Niin ei roisku niin paljon. Jos katkasee koko pään kerrallaan niin roiskinta on aikamoinen.
Eli kaula on siisi poikki koko ranka, mutta nahastaan yhä kiinni. Mutta minä siis olen teurastanu vain kanoja ja kukkoja, en kalkkunoita.
Minusta vesuri on ehottomasti paras. Tuo olisi kyllä hieno mistä olis se käyrä vedelty pois.
Mutta olen kyllä oppinut hyvän tekniikan joten se pään otto ei ole enää inhottavin.. Inhoan nylkemistä ja suolistusta paljon enemmän...
Haju on karsea... Ja inhoan , kun pitää olla sen suolen kanssa varovainen ja sappirakon...
Ja faverollen pyllykarvat oli paskassa... ÄLLÖÄ

maunu_muori

Viesti Kirjoittaja maunu_muori » 25 Syys 2008, 09:03

"Kaikkeen tottuu" sanoi pässi, kun päätäleikattiin.. eis sopinut vanha sananlasku tähän aikas hyvin :smt005 varsinkin muorilta :smt005

kuukernuppi

Viesti Kirjoittaja kuukernuppi » 25 Syys 2008, 10:37

Meillä myös käytössä tuo vesuri ilman päätä sekä joku ikivanha vesurin näköinen umpirautainen jossa on kippura ylöspäin :smt017 Se vanha on kuulemma paras...

Rouva Konijänkä

Viesti Kirjoittaja Rouva Konijänkä » 25 Syys 2008, 15:52

Ihan hirveetä enkä ois ehkä ikinä uskonut tätä kysyväni, mutta voisiko joku kertoa ihan alusta loppuun ja ehkä jopa kuvien kera, että mitä linnulle, oli se sitten kalkkuna, kana tai viiriäinen tai mikä tahansa, tehdään se jälkeen kun henki on saatu pois? Se tappaminen on kyllä tosi paha rasti meikäläiselle, mutta kai siihenkin tottuu, kun kuolemaan on muutenkin jo tottunut. Tipuja on niin kiva tehdä ja niiden kehitystä seurata, mutta ei niitä kaikkia ole mahdollista pitää ja täällä pohjoisessa on hiukan huono saada kaupaksikaan. Joten kai se on sitten parempi ne itse syödä. Miehestä ei ole apua, koska se tuomitsee mun kaikki tappoajatukseni... eikä varmana suostu lihoja syömään jos tietää, että ne on jostain omasta elukasta otettu.

Vastaa Viestiin