Luonteikkaat viiriäiskanat

juttuja muista linnuista kuin kanoista

Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri

Vastaa Viestiin
Kananen8

Luonteikkaat viiriäiskanat

Viesti Kirjoittaja Kananen8 »

Onko kellään ollut sellaisia viiriäiskanoja, jotka ei hyväksy kukkoa? Jahtaa kukkoa, ja "nokkii" päähän / uhmailee kun kukko polkee muita kanoja? Uhittelee myös niille kanoille, jotka ovat antaneet kukon polkea?

Mitä olette tehneet?

Minulla oli sellainen, tai parikin... kunnes annoin kukon kanoineen pois. Mielestäni kukko oli hyvä, se huolehti kanoista. Muut samanikäiset kukot eivät sitä tehneet, en tiedä kypsyvätkö kukot vain eri tahtiin, poistin ne jo ennen kuin pääsivät polkemaan. Valitsemani kukko oli mielestäni epäitsekäs ja lujahermoinen, ja kiinnostuneempi kanoista muihin kukkoihin verrattuna. Sen vuoksi jätin sen ainoana parveen (8 kanan kanssa). Mutta kerran tein sen virheen, että annoin muiden kukkojen (2 kpl) kävellä vapaana kanojen & valitsemani kukon häkin ulkopuolella - ja taisi olla sen jälkeen, kun pari kanaa sai hepulin...! Voi olla, että muuten olisivat alistuneet kohtaloonsa.

Pitämäni kanat ovat "kanamaisempia" kuin viiriäiset: jotenkin rohkeampia ja mielenkiintoisempia... Herttaisia otuksia! Ne pitävät huomattavasti monipuolisempia ääniä kuin muut kanat. Ne eivät ole tylsiä, niistä ei ole kai jalostus poistanut osaa aivotoiminnoista. :oops: Ne käyvät jopa LINTUharrastuksesta..!

Aluksi mietin että voiko niitä pitää, mutta oikeissa olosuhteissa ne ovat ihan parasta! Jos tykkää muustakin, kuin niiden munista. Riippuu tietysti siitä, mitä ominaisuuksia haluaa: jos haluaa vain mahdollisimman helpon, tai jos haluaa pitää tietyn kukon parvessa siitosmunia varten mutta parvi on suht pieni, niin jokin muu sopii ehkä paremmin. Mutta jos hakee jotain enemän ja tykkää tarkkailla lintujen käytöstä, niin tämäntyyppisissä on mielestäni enemmän nähtävää.

Ostin 14 viiriäistipua ja niistä 3 oli mustia/tummanharmaita - liekö sattumaa, vai juuri tiettyjen yksilöiden ominaisuuksia, että juuri ne tummat yksilöt olivat kuin eri lajia...! Niitä ostaisin kyllä mielelläni lisää, jos vain löytyy, koska ne sopii mun harrastustarkoituksiin. Eli tummia (tai edes tummajalkaisia) viiriäisiä voi tarjota minulle ostettavaksi milloin vain!
Kananen8

Re: Luonteikkaat viiriäiskanat

Viesti Kirjoittaja Kananen8 »

Kaikki munii samaan pesään, joka on vain kolo heinikossa, ja alkuvaihees kun menin häkin luokse ne juoksi välillä pesään tuijottelemaan munia! :smt005 Kerran kun otin kaikki munat, ja yksi kanoista meni pesälle ja näki sen tyhjänä, kana näytti hetken hassulta... Laitoin sille yhden munan takaisin varmuuden vuoks! :smt005
miuku

Re: Luonteikkaat viiriäiskanat

Viesti Kirjoittaja miuku »

Mullakin on jotkut kanat vaan yhtääkkiä käyny kukon kimppuun ja voivat tosiaan yhden yön aikana hakata kukkoparan ihan verille! Olen poistanut sellaisen kanan toiseen parveen (mulla nuita parvia on useampia) ja niin kauan kunnes kemiat täsmää ja mieleinen kukko löytyy, oon siirtäny parvesta toiseen. Yleensä yksi siirto riittää. Muistan yhden tapauksen kun mulle tuli uusi kukko muutaman kanansa kanssa ja toisen parven kanssa olivat sitten samassa tilassa (ei ees näköetäisyydellä kylläkään) ja kana eka parvessa kuuli kun tämä uusi kukko alkoi kiekumaan niin meni päivä niin se kana alko omaa kukkoaan hylkimään eikä antanu polkee enää. Alko nokkimaan niin hirveesti että en nähny muuta mahollisuutta kun poistaa sen kanan häkistä ja kippasin sen sinne uuden kukon häkkiin, eikä mitään ongelmia tullu :D Kana alko käyskentelemään ihan niinku ois aina kuulunu siihen parveen ja anto kukon polkee ja siitä lähtien ollukin sen kukon ykköskana :D
samapi

Re: Luonteikkaat viiriäiskanat

Viesti Kirjoittaja samapi »

Se oli sitten rakkautta, jos ei en silmäyksellä niin kuulolla ainaki :smt003
Kananen8

Re: Luonteikkaat viiriäiskanat

Viesti Kirjoittaja Kananen8 »

Mielenkiintoista!!

Voi olla, että kukkoa hyljeksivät kanat ois mullakin hyväksyny toisen kukon, joka yritti päästä häkkiin... Mutta tuumasin että yksikin oli sille liikaa!? Nyt kuitenkin etsin kanoilleni uutta kukkoa, sillä haluaisin keväällä hautoa poikasia - hyvä kuulla, että kana voi kelpuuttaa toisen kukon, luo toivoa tähän kukon etsintään!

Luulen, että linnut näkevät toisissaan sellaista, mitä ihminen ei välttämättä huomaa. Valitsemani kukko oli mielestäni hyvä: itsevarma, rohkea ja utelias, rauhallinen, "kantoi itsensä hyvin", huolehti kanoista erinomaisesti! Kaiken lisäksi, se oli komean värinen (täysin tasainen harmaa beigellä sävyllä, ja kiiltävät sulat). MUTTA: se oli sekä luonteeltaan että ulkonäöltään samanlainen, kuin ne kanat jotka eivät sitä hyväksyneet! En tietenkään voi sen perusteella päätellä, onko kyseessä liian läheinen sukulaisuus jonka linnut huomaavat, mutta pidän sitä mahdollisena. Ehkä ne ovat vain valikoivampia, koska niillä on muutenkin enemmän luonnetta? Joka tapauksessa, millä tahansa kriteereillä ne sitten valitsevatkin... eihän niitä voi väkisin yhdessä pitää. Siinä ei olisi mitään järkeä.

Siitoskukon valkaamisessa en kuitenkaan luottaisi vain ja ainoastaan kanan hyväksyntään: jos kana hyväksyy toisen kukon, ja JOS asialla on mitään tekemistä kyvyssä tunnistaa sukulaisuus, kana saattaisi kelpuuttaa uuden kukon vain sillä perusteella ettei se ole samaa sukua, kuten edellinen... eli kelpuuttaminen ei ehkä perustuisi kukon erinomaiseuuteen muuta kuin siinä mielessä, että se on erisukuinen. Kanoilla kun ei taida olla hirveästi valinnan varaa. Mutta se on jo sinänsä hyvä, jos kemiat toimii!

En tiedä onko tutkittu: voiko näillä krantuimmilla kanoilla olla todennäköisemmin esim. hautomavietti tallella (tilavissa oloissa)? Nehän sentään ymmärtävät jotain suhde-asioista..! :)

Joku sanoo että kanoilla on hyvä olla useampi kukko, jotta parvessa saavat itse valita enemmän, ja ettei ihminen kadota hyviä ominaisuuksia liian tiukalla/vääränlaisella jalostuksella. Se on varmasti totta, silloin voi tulla paljon huonoa jälkeä sekä paljon keskivertoa, mutta myös sellaisia helmiä, joita ei olisi jos kukin omilla kriteereillään rajaisi ominaisuuksia liian systemaattisesti.

Kovasti haluaisin tietää, onko viiriäiskukoissa suuriakin eroja siinä, miten osoittavat huolenpitoa kanoja kohtaan?? Kun tavallisissakin kukoissa on, niin kai viiriäiskukoissakin?

Ottaisin vaikka lisää näitä krantun tyyppisiä kanoja! :smt050 Ja niille kukon, viimeistään keväällä!
Kukon värillä ei niin väliä, kunhan siinä on luonnetta. Muuten kanani kynivät sen päivässä, tai poikasista tulee tylsän sorttisia.
Kananen8

Re: Luonteikkaat viiriäiskanat

Viesti Kirjoittaja Kananen8 »

Kaikki näytti menevän hyvin, parveen piti saada vain lisää kokoa... KUNNES naapurin rouva poikkesi katsomaan lintujani, ja kanani ryhtyi jälleen agressiiviseksi!!! Joka kerta kun kävelen häkin ohi, se muuttuu levottomaksi ja rupeaa jahtaamaan toista kanaa (!?). Ei se ole koskaan nokkinut verille, mutta ei sekään kivaa ole että on sulat pöyhöllä vihoittelemassa. Kun menen häkille syöttämään tuoretta hernettä tms. se ryntää syömään kädestäni, mutta ei enää ääntele tyytyväisenä kuin laululintunen, vaan on sulat pörröllä päälakea myöten. Ja kun herkut on syöty, se aloittaa jahtaamisen. Aina kun joku tulee (vaikka kulkisi vain ohi, tai vaikka jäisi häkin viereen) "järjestystä ja asemaa on ylläpidettävä!!"? Vai mistä on kyse?

Ajattelin että tilanne rauhoittuu itsestään, kun en stressaa sitä enempää... Mutta käytös jatkui päiviä. Joskus häkkiä siivotessani ärsytti kun se jahtasi toista, joten laitoin sen välieteiseen odottamaan. Se oli tietysti sikäli huono, että se luultavasti VAHVISTI kanan fiilistä: kun joku uusi tulee, siitä seuraa vain huonoa!?

Lopulta laitoin jahdattavana olleen kanan toiseen häkkiin - mietin olisinko laittanut erikseen sen joka jahtasi, sehän siinä "huonosti" käyttäytyi... mutta tuumasin että se vain pahentaisi tilannetta pidemmän päälle.

Seuraavana päivänä annoin jahdatulle kanalle mahdollisuuden palata isoon häkkiin muiden pariin. Kului pitkä tovi hiljaa eikä kukaan uskaltanut liikkuakkaan. Lopulta kärtsynä ollut kana meni makoilemaan, ja jahdattu uskalsi palata häkkiin. Kaikki näytti olevan taas ennallaan! Mutta ehkä kärtsy kana ei vain sillä hetkellä jaksanut joutua eteiseen tai jotain... koska seuraavana päivänä se käyttäytyi samalla tavalla: mikään ei ollut oikeasti muuttunut!

Ja tänään, se uhitteli ensimmäistä kertaa tasaveroiselle kaverilleen, ja nokkaisi välillä päähän. Olin yllättynyt. Aivan kuin sekaantumiseni välttääkseen, ei enää sitä tavanomaista??

Enpä tiedä, muuta kuin sen, että isompi parvi ja kukko voisi tehdä hyvää...? Jos se hyväksyisi kukon, ja rentoutuisi jättäessään järjestyksen ylläpidon enemmän kukon tehtäväksi! Ja isossa parvessa on varmasti mielenkiintoisempaa. Näitä on nyt vain kolme, ja yhden käytös korostuu liikaa. Kolme varmaan menettelisi, ellei ois nähnytkään kukkoa, joka ryhtyi vallanpitäjäksi. Huoh...

Voisin hakea kukon mistä vain Varsinais-Suomen alueelta! Ja kanojakin ostaa. Mutta tarttis olla aika itsevarma kukko, varmaankin!
Kananen8

Re: Luonteikkaat viiriäiskanat

Viesti Kirjoittaja Kananen8 »

Se auttoi, kun hemmottelin neitejä: laitoin hiekka-alueelle ämpärillisen uutta hiekkaa, niin että oli kunnon hiekkavuori möyhittävänä auringonpaisteessa... ja viskasin vähän tuoretta hernepalasta siihen hiekkakasan päälle. Laitoin myös paljon uutta kuivaa sammalta (purujen päällä, toimii hyvin!) niin että "maastoon" tuli taas enemmän vaihtelua. Heinäalueen muokkasin pöyheäksi kasaksi, niin että siitäkin alueesta tuli taas hetkeksi mielenkiintoisempi. Nokkimiset ja jahtaamiset jäi, kun oli yhtäkkiä muuta jännää ja kivaa! No sinä iltapäivänä tietysti sattui olemaan viereisellä jalkapallokentällä futismatsi ja äijien huuto vähän stressasi lintua... Joten avasin molempien häkkien luukut, ja annoin lintujen kulkea vapaasti: oli yllätys, että se kärtsy meni omaan rauhaansa pienempään häkkiin, ehkä vain löysi tiensä sinne sattumalta, mutta nokittava/jahdattavana ollut hakeutui tyytyväisenä mukaan - kuin omaan kotiinsa, jonne sallii vieraat kuin parhaat ystävät! Oikeastaan sen jälkeen kärtsy lopetti kokonaan sen jahtaamisen, ja olen pitänyt lintuja vain isossa häkissä. Vieraiden tulosta ei edelleenkään tykkää, mutta ei siitä muille vihoittele. Onneksi on toistaiseksi rauha, sillä en ole ehtinyt hankkia parveen täydennystä. Ja voi mennä kevääseen.
papupata

Re: Luonteikkaat viiriäiskanat

Viesti Kirjoittaja papupata »

Minullakin oli kerran tuota ongelmaa että kana nokki toisia kanoja ja kukkoa, mutta se meni ohitse viikon päästä kun tämä ärhäkkä kana alkoi hautomaan, kyllähän se vielä muita lintuja nokki ja jahtasi jos ne menivät sen pesälle, mutta kun eristi pesän niin sekin loppui :smt001 Hautomisen ja poikasten kasvettua kanalla ei ollut mitään ongelmaa palata omaan vanhaan parveensa, ilmeisesti se vaan halusi pesän rakennus rauhaa tai jotain :D Jahtaus ja nokkiminen voi myös johtua linnun väristä, kun näitä valkoisia viiriäisiä vähän sorretaan, koska niiden värihän "paljastaa" niiden piilopaikan. vähennä vähän valaistusta ja laita niille paljon virikkeitä häkkiin (hiekkaa, kuusen oksia, herkkuja, vihreää..jne) niin eiköhän se siitä :)
Kananen8

Re: Luonteikkaat viiriäiskanat

Viesti Kirjoittaja Kananen8 »

Kiitos vastauksesta! Oliko ärhäkkä kana parven ainoa, jolla oli hautomavietti? Kuoriuuiko yhtään poikasia? Hyvä että sopeutui kuitenki parveen.

Tää mun ärhäkkä on väriltään harmaa, punertavalla sävyllä, ilman mitään kuviointia (oli tipuna musta, tai hyvin tumman harmaa). Se ei edes tunnu viiriäiseltä, se on olemukseltaan kuin eri lajia... Siksi kiinnostaisi kokeilla keväällä, onko sillä hautomaviettiä! Toinenkin vastaavanlainen oli, mutta poistin kesällä parvesta, koska nokki muita oikeasti eli niin että sulkia lähti. Ja kolmaskin oli, vielä jokin aikaa sitten, mutta sai tarpeekseen kun ärhäkkä rupes yhen stressaavan päivän jälkeen taas jahtaamaan, ja karkas... Löysin sen aamulla etupihalta, mutta kun menin varovasti noukkimaan sen, lensi yli 100 metriä... Siinä kohtaa kyllä itketti!!! Se oli ehkä paras lintuni jalostukseen, tuli aina häkistä ulos luokseni kun näki minut, ja oli muutenkin ihana... Sen poistuttua, itkimme ärhäkän kanssa muutamana iltana - ärhäkkä ei ollu koskaan aiemmin pitäny sellaista meteliä, kuin ois yksin jääny, vaikka oli seuraa. Mutta karannut lintu oli sen kaa aika tasaveroinen, ja kun sitä ei enää ollut, ei ollut mitä jahdata...

Saas nähdä miten käy, kun joskus saan parveen kokoa!

Mitenkäs muuten valaistus, mihin aikaan valot pois ja päälle? Tarkoitus on että eivät munisi talvella.
Vastaa Viestiin