Mulla on tyttö ja poika-ankat. Ne ovat Pekingin ankkoja ja iältään alkavat olla se 3v. Englanninkielisiltä sivuilta löysin etteivät eläisi kuin vain sen 3 vuotta (kun paino kasvaa ja jalat ei kestä). Poika-ankalla on joka kesä ollut vaikeuksia jossakin vaiheessa toisen jalansa kanssa, jonka on loukannut. Nyt näinä kuumina ilmoina se on ollut tosi kipeä, makanut vaan ja läähättänyt. Syö kuitenkin. Sen katse on ollut sellainen et mietin, et tää kesä taitaa olla sen viimeinen. Tyttöankka on terve ja voimissaan. Taapertaa tuolla ittekseen meidän pihalla ja käy uimassa. Mietin tässä nyt sellaista mahdollisuutta että pitäiskö se poika-ankka lopettaa? Asutaan taajamassa ja näin kaupunkilaisena varmaan tilaan paikalle eläinlääkärin...Mietin vaan et pitäiskö samalla se tyttöankkakin lopettaa? ettei kärsi siitä kun jää yksin ja mietin et mahtaisko kuitenkaan sopeutua uuteen tulokkaaseen ja kun kerran ikääkin jo on....Onko kellään jaettavana kokemuksia tai mielipiteitä? Itsellä ei ole ollut aikaisemmin kokemusta vastaavasta. Mietin myös et milloin mun oikeesti pitää soittaa se eläinlääkäri paikalle ...vastaan ittekseni et varmaan siinä kohtaa kun ei syö, uloste on omituista ja kituu?
En ole kuullut että pekingit eläisivät vain noin vähän aikaa. Kun normiankalla on kuitenkin ainakin se 8-10 elinvuotta, mahdollisesti pidempään. Oletko käyttänyt lintua eläinlääkärissä? Omalla ankallani oli kerran ontumista, ja sillä olikin penikkataudin tapainen. Se näkyi röntgenkuvassa. Parani särkylääkekuurilla ja hetkellisellä liikunnan rajoituksella!
Tietenkin miettisin mikä on ankalle parasta, jos ei toivu vaikka lekurilta saisi lääkkeet. En lopettaisi tyttöankkaa jos kuitenkin voi hyvin, vaan hankkisin uuden kaverin sille (tai uuden kodin tytölle jos et halua enää pitää ankkoja). Ankat ovat sen verran seurallisia otuksia, että yksinäinen ankka kyllä sopeutuu uudenkin yksilön kanssa olemaan.
Tsemppiä sinne! Itsellänikin on taajama-ankkoja, joten sukulaissieluja ollaan
Mä soitin viime kesänä tuosta jalasta 4 eri eläinlääkärille joista kukaan ei uskaltanut määrätä reseptiä antibiootteihin tai tulla katsomaan. Se vaiva meni ohi ittekseen onneksi lepäämisellä. Joskus koirille on annettu särkylääkkeeksi ketoriinia. Muistatko mitä lääkettä sun ankka sai?
Kokeilitko pieneläinlääkäreitä? Voi olla että kotieläimiä hoitavat eläinlääkärit eivät tiedä linnuista juurikaan. En muista särkylääkettä, mutta alkaa muistaakseni met-tavulla.
Minunkin mielestäni ankkapoikaa kannattaisi koettaa hoitaa. Itsekin törmäsin ensin samaan ongelmaan, ettei eläinlääkäreillä ollut kiinnostusta. Nyt on onneksi löytynyt erittäin kiinnostunut lääkäri. Meilläkin on peking-tyttö, joka on nyt 5-vuotias. Se ontui muutaman viikon, oli välillä ihan jalaton - ja on nyt täysin kunnossa! Se sai juuri tuota Metacamia, joka on tulehduskipulääke. Annos on suurempi kuin esim. koirille: kolmekiloiselle ankalle 9 kg:n mukaan.
Muutama viikko sitten meidän vuoden ikäinen Ruusu-ankka sai valtavan patin varpaaseensa ja alkoi ontua. Ensin luulin sitä paiseeksi. Eläinlääkäri epäili niveltulehdusta tai murtumaa. Ruusu sai Loxicomia (samaa meloxikamia kuin Metacam) ja penisilliinikuurin (Ethacilin). Röntgenissä selvisi, että varvas on murtunut irtipoikki ja luun päät ovat kaukana toisistaan. Luun päät ovat myös haurastuneet. Eläinlääkäri ei pystynyt kuvan perusteella sanomaan, onko murtuma haurastumisen syytä vai johtuuko luun hauraus alkavasta luutumisprosessista. Toivottavasti Ruusulla ei ole mitään luustoa haurastuttavaa sairautta. En tiedä, missä se on loukannut räpylänsä. Ruusu saa vielä aamuisin kipulääkkeensä, ja ontuu ajoittain, mutta muuten se viipottaa täyttä vauhtia toisten mukana pitkin pihaa.
Kiitos viesteistä. Näiden perusteella rohkaistuin ja vien ankan nyt eläinlääkäriin. Tämä meno sinne on sekä ankalle että minulle kovin jännittävää. Tyttöankka jää nyt odottelemaan yksin ja pakkaan ukkoankan laatikkoon ja teen sille hengitysreikiä siihen.....
anturapaise, bumblefeet, joka on aika yleinen linnuilla...nyt pitäis saada antibiootit ja särkylääkkeet alas ankalle. Niin vaikeaa ja ei syö kasvissosekeittoa.
Onko lääkkeen antaminen onnistunut? Minä olen saanut annettua kipulääkkeen helposti ottamalla ankan polvien väliin tai syliin, avaamalla nokan ja ruiskuttamalla lääkkeen hitaasti nokkaan, niin, että nokka on ylöspäin, jotta lääke valuu kurkkuun. Pistettävän antibiootin sain annettua pitämällä ankkulin selällään sylissä, jolloin rintaan jää hieman löysää nahkaa, johon neulan voi työntää. Tabletti meni banaanin tai kurkunpalaseen kätkettynä kädestä antamalla.
Muussasin antibiootin särkylääkkeeseen ja lisäsin pikkasen maitoa ja annoin ruiskulla. KOitan tota polvien väliin laittoa seuraavaksi, kun välillä mulla ei ole apulaista auttamassa. Oon laittanut myös välillä sideharson jalan ympärille sekä siihen betadinea. Tänään Alpo meni ekan kerran uimaan pitkästä aikaa, joten toivotaan parasta. Sitä ennen ja sen jälkeen on vaan nukkunut.
Nyt on antibioottikuurista jäljellä enää kolme päivää. Alpo makailee aika paljon ja kävelee tosi pystyasennossa niin että pistää häntäänsä jalkojen väliin, ei kuten ankat yleensä kävelee. Käy välillä uimassa, mutta enimmäkseen makoilee. SItä mietin, että mahtaako toi olla kuitenkaan tosi ankanelämää? Alma vipeltää pihalla onnellisesti ja touhuilee. Alpolla taitaa olla ylipainoa vaikken ikinä näe sen paljon edes syövän. Pohdin kovasti, mitä ton ankan kanssa pitäisi tehdä? Kuvittelin et lääkkeen jälkeen näkisin sen puuhastelevan samalla lailla kuin Alma, mutta toi krooninen kipu taitaa olla vaan sen ikuinen vaiva. Ankan lopetus tuntuis niin pahalta mutta samoin jos toinen vaan kärsii...vaikea arvioida....
On se kuitenkin paranemaan päin, niin että olisin toiveikas. Antaisin olla rauhassa ja katselisin miten menee. Lääkekuuri kun loppuu alkaa elimistö vasta normalisoitua, näinkin sanotaan.
Lueskelin tuossa ankkakirjaa, ja siinä sanottiin että bumblefootiin ei tehoa kunnolla kuin leikkaus. Eli sen pahkuran posto. Antibiootista saattaa olla hetkellistä apua.
Joo itekin olen lukenut ja ihmettelen, miksei kallis eläinlääkärimme ehdottanut toimenpidettä vaan pyysi minua lukemaan netistä erilaisia hoitohautetietoja, joilla voisi helpottaa ankan kroonista vaivaa. Määräsi antibiootteja ja särkylääkettä. Mietin, et jos eläinlääkäri ei osaa poistaa sitä tai siinä on omat isot riskinsä. Alpolla on ollut tuo patti jo melkein poikasesta asti ja kai siihen joku kuolio on kehittynyt, mutta ei onneksi ole tullut enempää tai levinnyt. Olen siis melkein poikasesta asti sitä hoitanut ja ollut aina hiukan hitaampi ja levännyt enempi kuin Alma. Olen pistänyt sen myös koon piikkiin. Tänään oli viimeinen lääkepäivä. Teen niin et odottelen, jos palautuis edes hiukan paremmaksi. Myös nämä ilmat saattavat isoa Alpoa hidastaa.... Kiitos vastauksistanne
