Kiukkuinen ukkoankka

[Nokkavat]

Hei,

Onko kellään kokemusta ankasta, joka ei kerta kaikkiaan sopeudu laumaan?

Meidän melkein 10-vuotiaat ankkatyttömme kuolivat tapaturmaisesti syksyllä ja jäljelle jäivät 3-vuotiaat siskokset ja 6-vuotias tyttö. Löysin niille pitkän etsinnän jälkeen kohta kuukausi sitten vuoden ikäisen tytön ja pojan - ensimmäinen urosankkamme. Toivoin niin pikku untuvikkoja. Mutta Räpsä ei voi sietää tyttökolmikkoamme. Se on alusta asti käynyt niiden kimppuun ja hyväksyy vain siskonsa. Tilanne on mennyt koko ajan huonommaksi. Tytöt pelkäävät Räpsää kuollakseen, se on repinyt niiltä niskahöyhenet ja ajaa niitä takaa ympäri pihaa. Vaikka laittaisin kuinka monta ruokakuppia, Räpsä juoksee edestakaisin ja estää tyttöjä syömästä. Vain sisko saa syödä. Eilen Räpsä ajoi kolmikon ankkamökkiin, eikä päästänyt niitä lainkaan ulos. Tämän jälkeen laitoin pojan häkkiin yksikseen.

Onkohan mitään toivoa saada Räpsää sopeutumaan laumaan, vai eikö niillä vaan kertakaikkiaan pelaa kemiat? Kuka ymmärtää miehiä..?

Uudet ankat olivat tullessaan hyvin likaisia. Vein ne ensimmäiseksi suihkuun. Kun pesin Räpsän, se kastui läpimäräksi. Siltä puuttuu kokonaan höyhenistä rasvakerros, sulat näyttävät elottomilta eikä se ui ollenkaan. Kysyin kolmelta eläinlääkäriltä, voiko se johtua jostakin puutoksesta, mutta kukaan ei osannut sanoa. Epäilivät enemmänkin sisäsyntyistä ongelmaa. Onko kellään tietoa tällaisesta?

Kiitos jo etukäteen!

[rilla]

Erotapas se kultapojun sisko muusta porukasta joksikin aikaa.
Vaik niin,etteivät toisiaan näe.

Josko paremmin sopeutuisi tyttöjen kanssa,kun huomais,et on paras etsiä uusi vaimo.
Siis tämä uros jäisi,mut sisko muualle.

Mä uskon,et Räpsän höyhenpeite normalisoituu ajan kanssa.

[Nokkavat]

Kiitos neuvosta! Minäpä kokeilen niin päin. Nyt olen eristänyt kiusankappaleen...

[tipsi]

Mustakin on hyvä idea tuo, että oma tyttö ei ole näkyvillä (eikä kuuluvilla - ehkä tytön kanssa voisi laittaa jonkun naaraan ettei hätäänny yksikseen ja pidä meteliä).

Mä kanssa veikkaisin että Räpsän höyhenpuku tulee kuntoon ajan kanssa, jos se ei saa rasvakerrosta nykyiseen pukuun (=höyhenet liian vaurioituneita) niin sitten sulkasadon jälkeen.

[Nokkavat]

Ei taida onnistua... Vaatisi varmaan pitkän eristyksen, että Räpsä etsisi toisen puolison, eikä minulla ole sydäntä pitää ankkoja niin kauan erillään. Ja alkaisiko Räpsä sitten taas vahtia liikaa uutta puolisoaan? Sen verran tilanne on muuttunut, että kun sisko on uimassa, Räpsä ajaa takaa mustaa ankkaamme niin kauan, että lopulta saa sen kiinni, raahaa sitä niskasta ympäriinsä ja lopulta astuu sen väkisin. Tytöillä on sulkasato eivätkä siis munikaan nyt.

Ei kukaan Keski-Suomessa kaipaisi valkoista urosankkaa?

[pikkupi]

Kiinnostaa kovasti kuulla kuinka teillä on ankkaparven suhteitten kansa käynyt?

[Nokkavat]

Hei,

Niin siinä kävi, että Räpsä muutti Etelä-Savoon yksinäisen ankkarouvan luokse. He ovat nyt onnellisia, ja rauha on palannut myös meidän tyttölaumaamme.

Mutta kurjuus, nyt meidän 5-vuotias Nasu ontuu. Se on saanut viikon Metacamia ja on paljon parempi. Välillä se oli niin huono, ettei varannut jalalle lainkaan. Nyt se menee taas reippaasti toisten mukana, mutta ontuu yhä. Onko muilla kokemusta, voiko Metacamia jatkaa kuinka pitkään? Voiko linnuille käyttää kortisonia?

[huldae]

Hei vaan räpsä on aivan ihana ja rakastui tyyne tyttöön heti,mahdoton uimaan asutaan ihan lammen rannalla,eilen aamuna antoi kyllä sorsa herralle aika haipakkaa kun oli eksynyt räpsän reviirille,mutta ihan hyvä niin,toimii meillä ja ollaan hirveen onnellisia råpså ja tyyne myös.

[Nokkavat]

Tosi hienoa, että Räpsä sai niin hyvän kodin!

Ja jos tästä joskus on jollekin apua: Nasu on saanut Metacamia nyt 3,5 vkoa - eikä onnu enää yhtään. Välillä se oli niin huono, ettei päässyt edes jaloilleen, nyt porhaltaa täysillä toisten mukana!