No voi harmi.
Miekin haaveilen kyyhkyslakasta, mutta meilläpäin kyllä metsästetään kovasti kyyhkyjä, antaa olla.
Ainahan se harmittaa kovasti, jos joku eläimistä häviää, mutta pyssyn ruoaksi, ärrh.
Tyynelän viestikyyhkyt
Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri
-
Pigeon
kyyhkyt
elä suotta lannistu, itsekkin meinasin alussa lopettaa koko kyyhkys kasvatuksen, kun lintuja hävisi jatkuvasti. Ensimmäisen vuoden 60:stä poikasesta on jäljellä enää 10. Niistä haukka on vienyt suurimman osan ja loput ovat löytyneet ympäri Suomea. Poikasista osa kuoli pesäänkin. Tänä vuonna kyyhkyjä on säästynyt yllättävän hyvin. Ensimmäiset kantalinnut joita oli 5 paria, pidin sisällä muutaman kuukauden ja sitten innoissani päästin ne lentämään ja kaikki kahta lukuun ottamatta hävisi. Alusta piti aloittaa. 
-
Pigeon
kyyhkyt
laitetaan tuokin teksti vielä tuonne, joka on kirjoitus omista vaikeuksista kyyhkyjen kanssa.
Noi luvut eivät enää täsmää.
kyyhkysvirran lakka on ollut nyt pari vuotta, ja vaikeuksiakin on ollut matkalla. kaikki Ari Savelan kirjan "kyhkysharrastajan käsikirjan" ennustukset on käynyt toteen.ensimmäisenä tuli rotat, jotka sain nopeasti hävitettyä myrkyllä,sitten varpushaukka joka vieraili lakan luona päivittäin, mutta ei saanut juurikaan kyyhkyjä kiinni.seuraavana ilmestyi kulkukissa joka päivysti lakan katolla viikon,kunnes toimitin sen löytöeläintarhalle ja se sai uuden kodin. sen jäljiltä katosi neljä lintua,se säikkäytti ne lentoon ja ne katosi. yksi löytyi 100km päästä Karttulasta myöhemmin.oma koirani karkasi ja söi yhden kyyhkyistä,viimeisenä tuli minkki lentohäkkiin, repi yhden linnun kuoliaaksi ja vahingoitti kolmea muuta kyyhkyä, jotka kyllä selvisivät lopulta.lisäksi on ollut oravia, hevosmuurahaisia,harakoita,näätä,minkki,ym.varsin opettavainen vuosi on ollut.noin 60 poikasesta on vielä yli puolet hengissä. kyyhkysharrastusta voin suositella kaikkille vastoinkäymisistä huolimatta.
Noi luvut eivät enää täsmää.
kyyhkysvirran lakka on ollut nyt pari vuotta, ja vaikeuksiakin on ollut matkalla. kaikki Ari Savelan kirjan "kyhkysharrastajan käsikirjan" ennustukset on käynyt toteen.ensimmäisenä tuli rotat, jotka sain nopeasti hävitettyä myrkyllä,sitten varpushaukka joka vieraili lakan luona päivittäin, mutta ei saanut juurikaan kyyhkyjä kiinni.seuraavana ilmestyi kulkukissa joka päivysti lakan katolla viikon,kunnes toimitin sen löytöeläintarhalle ja se sai uuden kodin. sen jäljiltä katosi neljä lintua,se säikkäytti ne lentoon ja ne katosi. yksi löytyi 100km päästä Karttulasta myöhemmin.oma koirani karkasi ja söi yhden kyyhkyistä,viimeisenä tuli minkki lentohäkkiin, repi yhden linnun kuoliaaksi ja vahingoitti kolmea muuta kyyhkyä, jotka kyllä selvisivät lopulta.lisäksi on ollut oravia, hevosmuurahaisia,harakoita,näätä,minkki,ym.varsin opettavainen vuosi on ollut.noin 60 poikasesta on vielä yli puolet hengissä. kyyhkysharrastusta voin suositella kaikkille vastoinkäymisistä huolimatta.
Viimeksi muokannut Pigeon, 26 Syys 2007, 23:39. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Volmari
Niin muuten, en halua, että Helvi tai kukaan muukaan jättää kyyhkyhaaveet toteuttamatta vaan sen takia, että mulla ei into kestä.
Tai mistäs sen tietää, vaikka huomenna olisinkin lisäämässä kyyhkyjä uudella innolla ja tuplamäärän, mutta tää päivä tuntu tosi kurjalle ja vei mielenkiinnon.
Vakavasti ei varmaan kannata kyyhkysharrastusta ottaa, mutta musta tuo turha metsästäminen on vaan niiin turhaa! Enkä kyllä heille haluaisi oikeesti mitään saalista kasvattaa, kuten sanoin.
Yleensä en missään asiassa heti ja hevillä luovuta.
En tiiä, et miks nyt näin kovasti ottaa luonnolle
No, varmaan juuri siksi, että täällä on kuullut ikäviä juttuja liikaa metsästysseuroista (paikkallisista). Tokihan joukossa on niitä kunnollisia ja tunnollisiakin metsästäjiä, joille harrastuksensa suon ihan ilomielin, mutta se kurja joukko kyllä tuo itteensä valitettavasti enempi esille. Niinku kai kaikissa asioissa tuppaa aina käymään.
Pigeonille kiitos vaan omista kokemuksista, toivon mukaan huomisaamusta into hiljaa palaisi ja kaksi kyyhkyä lakassa ei tuntuisi lopulta. Nyt vaan en näe mitään iloa tai intoa koko asiassa.
Tai mistäs sen tietää, vaikka huomenna olisinkin lisäämässä kyyhkyjä uudella innolla ja tuplamäärän, mutta tää päivä tuntu tosi kurjalle ja vei mielenkiinnon.
Vakavasti ei varmaan kannata kyyhkysharrastusta ottaa, mutta musta tuo turha metsästäminen on vaan niiin turhaa! Enkä kyllä heille haluaisi oikeesti mitään saalista kasvattaa, kuten sanoin.
Yleensä en missään asiassa heti ja hevillä luovuta.
En tiiä, et miks nyt näin kovasti ottaa luonnolle
No, varmaan juuri siksi, että täällä on kuullut ikäviä juttuja liikaa metsästysseuroista (paikkallisista). Tokihan joukossa on niitä kunnollisia ja tunnollisiakin metsästäjiä, joille harrastuksensa suon ihan ilomielin, mutta se kurja joukko kyllä tuo itteensä valitettavasti enempi esille. Niinku kai kaikissa asioissa tuppaa aina käymään.
Pigeonille kiitos vaan omista kokemuksista, toivon mukaan huomisaamusta into hiljaa palaisi ja kaksi kyyhkyä lakassa ei tuntuisi lopulta. Nyt vaan en näe mitään iloa tai intoa koko asiassa.
Ensi vuonna olen yhteydessä lehdistöön valtakunnalisesti näistä lemmikkikyyhkyjen ampumisista, jos sillä säästyisi edes muutama kyyhky ampumiselta.-
HiltaHelikopteri
- kukkoilija
- Viestit: 4445
- Liittynyt: 01 Marras 2005, 17:58
- Paikkakunta: Vantaa
Voi kuinka ikävää kyyhkyjen katoaminen ja suorastaan raivostuttavaa, jos metsästäjien saaliksi ovat joutuneet
Eikös viestikyyhkyn ja sepelkyyhkyn (<---onko tuo se, jota saa metsästää?) erota, jos on siis kunnollisesta metsästäjästä kysymys? Mutta tuolla "kaikki alas"-asenteella ei kovin hääviltä metsästäjältä vaikuta...
ja suorastaan raivostuttavaa, jos metsästäjien saaliksi ovat joutuneet Eikös viestikyyhkyn ja sepelkyyhkyn (<---onko tuo se, jota saa metsästää?) erota, jos on siis kunnollisesta metsästäjästä kysymys? Mutta tuolla "kaikki alas"-asenteella ei kovin hääviltä metsästäjältä vaikuta...
-
helvi
Volmari: ei ainakaan miun kyyhkysharrastus jää tämän takia, muutenkin aika on rajallista. Kauniita eläimiä ovat ja mahdottoman mielenkiintoisia.
Mutta aikaavieviä kuitenkin. Tyydyn sepelkyyhkyihin naapurikoivikossa.
Lisään eläimiä vasta sitten, kun saan lapset pois pesästä.....
Morkkiksia poden jo nyt työilloista, tunti menee ainakin illasta eläinten kanssa, eikä lapset enää ole niin innolla mukana hoitamassa.
Enkä jaksa itse mennä klo 22.00 jälkeen eläimiä hoitamaan.
Mutta aikaavieviä kuitenkin. Tyydyn sepelkyyhkyihin naapurikoivikossa.
Lisään eläimiä vasta sitten, kun saan lapset pois pesästä.....
Morkkiksia poden jo nyt työilloista, tunti menee ainakin illasta eläinten kanssa, eikä lapset enää ole niin innolla mukana hoitamassa.
Enkä jaksa itse mennä klo 22.00 jälkeen eläimiä hoitamaan.
-
Mimmi
-
Mimmi
No, se voi kyllä olla niinkin, en ole varma.
Eka katsomalla kurjen vatsassa oli pienehkö verijälki, joka ei näyttänyt puremalta. Toisella kerralla (kun oli kamerakin matkassa), joku eläin oli käynyt sitä maistelemassa.. Mutta kun ihan totta puhutaan, en tiedä, miltä ampumajälki näyttää.. Tuossa lähistöllä kyllä metsästävätkin.
Mutta pahoittelen kyllä: tuomitsin tässä tapauksessa liian vähäisellä näytöllä!
Eka katsomalla kurjen vatsassa oli pienehkö verijälki, joka ei näyttänyt puremalta. Toisella kerralla (kun oli kamerakin matkassa), joku eläin oli käynyt sitä maistelemassa.. Mutta kun ihan totta puhutaan, en tiedä, miltä ampumajälki näyttää.. Tuossa lähistöllä kyllä metsästävätkin.
Mutta pahoittelen kyllä: tuomitsin tässä tapauksessa liian vähäisellä näytöllä!
-
Moilanen
muut munivaiset
Vasta nyt huomasin Volmarin viestin.
Älä sorru, kyllä minulta esim löytyy lintuja tarpeisiisi.
Sittenkun lintumäärä kasvaa ei totaalinen vahinko ole noin radikaali kuin sinulla, 50%.
Minultakin ammuttiin yhtenä vuonna kahdeksan lintua, kaksi valkoista, sepelkyyhkyinä, jolloin ryhdyin toimenpiteisiin.
Vein ilmoitustaulut tuonne jokirantaan, päivystin aloitusajankohdan ja nykyisin on ollut rauhallista. Tai ainakin melkein.
Älä sorru, kyllä minulta esim löytyy lintuja tarpeisiisi.
Sittenkun lintumäärä kasvaa ei totaalinen vahinko ole noin radikaali kuin sinulla, 50%.
Minultakin ammuttiin yhtenä vuonna kahdeksan lintua, kaksi valkoista, sepelkyyhkyinä, jolloin ryhdyin toimenpiteisiin.
Vein ilmoitustaulut tuonne jokirantaan, päivystin aloitusajankohdan ja nykyisin on ollut rauhallista. Tai ainakin melkein.
-
Volmari
