Maatiaiset

[sera1]

Laitampas tähän myös Martta Martimon kirjoittaman rotukuvauksen mustasta maatiaiskanasta.
Vartalon muoto: pyöreähkö
Asento: valpas ja sulava Pää: pienehkö Harja: punainen, rypytön, yksinkertainen, pysty, sahalaitainen ja matalahko, harjan harkot säännölliset, mutta ei varsin korkeat, lukumäärältään 5-7kpl. Naama: sileä, punainen. Silmät: punaiset, eloisat, pyöreät. Korvalehdet: pienet, vaalean harmahtavat, sileät. Nokka: hyvin kehittynyt, vaalean t.sarven värinen. Heltat: pienikokoiset, pyöreät ja sileät. Kaula: keskipituinen, tiheät kaulushöyhenet. Selkä: leveähkö, lievästi taaksepäin luisu. Rinta: säännöllisesti pyöristynyt. Siivet: pitkät ja voimakkaat, lentokyky erinomainen. Pyrstö: pitkäsulkainen, ei varsin pysty, kukolla kaareutuvat laulusulat. Jalat ja varpaat: nelivarpaiset, ohuet, väriltään mustahkot t. sinertävät (lyijyn tai kovasimen väriset), höyhenettömät. Höyhenpuku: hyvin tiivis ja kiinteä. Höyhenpuvun väritys: silkinmusta. Paino: täysikasvuinen kukko 2,5kg, täysikasvuinen kana 1,5-2,5kg. Munien paino ja väri: n.55g, väri valkea tai lievästi kellertävä. Tuotanto: vuotuinen tuotanto voi nousta yli 200 munan. Tulokset ovat vielä hyvin erilaisia. Luonne: arka ja vilkas. Kukot reippaita ja tappelunhaluisia.

[Rusina]

Voin samalla kysästä niitä alkujuuria.
Sori kans tuo maatiaisesittelyjuttu, unehtu juttelun tuoksinassa! Olis varmaan viisain laittaa siihen "todennäköisesti" samaa kantaa tämä ilmajoki-jalasjärvi. Geenitestejäkään ei enää voi tehä kun toinen kanta katos, jää viimenen totuus saamatta.

Älä kanamummo vielä sano ettei totuutta löytyisi... mä yritän ainakin kovasti selvittää sitä. Jos säkin yrität niin eiköhän ainakin jotain saada selville .

Juttelin eilettäin yhden ihmisen kanssa, joka on seurannut läheltä tuon jalasjärvisen alkukannan vaiheita. Hän ei varsinaisesti ole "kanaihminen", siksi asiat eivät olleet viimeisen päälle muistissa. Se ainakin varmistui, että sama kanta on vaikuttanut tuossa alkuperäisessä paikassa Rasin tilalla ainakin 60-70-lukujen taitteesta, luultavasti aiemminkin. Joskus 80- tai 90-luvun alussa siihen on vielä yhdistetty talon emännän kotitalon kanaparvi. Talossa on edelleen jäljellä tuon alkuperäisen kanakannan jälkeläisiä, valitettavasti vain jo muihin rotuihin sekoittuneena. Toivon saavani vielä tarkempia tietoja, kunhan kyseinen henkilö ehtii jututtaa talonväkeä. Heidän luvallaan tietenkin.

Sain myös kiinni jalasjärvisen kannan viimeisen säilyttäjän, joten lisäselvitystä kannan vaiheisiin on toivottavasti luvassa sieltäkin, jos hän vain haluaa ja joutaa asiasta juttelemaan. Tarkistamattomien huhujen mukaan kanta ei välttämättä olekaan kokonaan hävinnyt. Yritän selvittää onko jutuissa perää.

Mutta ei enempää tästä asiasta ennenkuin/jos saan faktatietoa ja luvan niiden julkaisemiseen. Hilta, tuon tummalla painetun voit lisätä esittelyyn, se on faktaa, muut jutut yritän parhaani mukaan tarkistaa ensin.

[Rusina]

Tosin hämeen mustat ja alhot eivät ole tuossa vaarassa, kun eivät ole partridgeja .

Tällainenkin osui silmiin.. Ja mä kun luulin, että mun Kauno olis partridge, mutta eikö siis olekaan?? Kuvia: http://www.katajavuori.tarinoi.fi/297

Mimmi, kyllähän niissä varmasti on partridgeja, mutta se ei ole ainoa väri. Hämeen mustissa tavoiteltu väri on ilmeisesti ollut se aito musta, jonka suojissa säilyvät kaikki muut värit. Ja alho punaisena olisi ilmeisesti sitten wheaten tai joku columbia-geenillä "värjätty" väri, niidenkin suojissa voi kulkea monen muunkin väriset geenit.

[Rusina]

Ruskeata maatiaiskanaa jalostivat meillä aikanaan tohtori Oiva Jääskeläinen ja maanviljelijä Vihtori Kosola, molemmat jo vainajia.

Löytääkö kukaan tietoa koska nämä kyseiset herrat ovat jalostustyötään harjoittaneet??? Kiinnostaisi vallan vietävästi!

1900-luvun alkupuolella Suomessa on kokeiltu yleisemmin ainakin seuraavia kanarotuja: kevyistä roduista valkoinen ja ruskea leghorn, ancona, legbar, musta minorkka ja keskiraskaista rhode island ja plymouth rock. Voisi olettaa että osalla näistä on kokeiltu jalostaa maatiaiskanakantaakin. Muitakin rotuja on ollut, mutta ilmeisesti vain harrastajilla. Lähde Otto Kallela: Kanatalouden opas 1964. Kyseinen opus ei muuten enää esittele olleskaan maatiaiskanaa!

[smari]

Hyvä etna ja sera1 Siis siitä kun laitoitte nuo kuvaukset maattareista. Ite oon sitä mieltä että juuri noita vanhoja kirjoja kannattaa tutkia kovasti jos aikoo maatiaista säilyttää semmoisena kuin se on ollut. Nythän niissä näkyy hyvin usein piirteitä muista roduista, mutta silloin tällöin sentään näkee livenä tai kuvissa myös sellaisista minkälaiseksi vanhat teokset, iäkkäät ihmiset ja kuvat sen kuvaavat. Vanhoista kirjoista löytyy mainintoja monista roduista jo 1900-luvun alun Suomesta ja useaa rotua on ollut täällä jo 1800-luvulla. Ja ihmisiä opetettiin risteyttämään niitä muihin rotuihin mm kanatalouskoulussa ja kiertävien kananeuvojien toimesta.

Mitäpä ootte mieltä siitä että kuinka vanha kanta on säilyttämisen arvoinen ollakseen osa kulttuuria?

[HiltaHelikopteri]

Juttelin eilettäin yhden ihmisen kanssa, joka on seurannut läheltä tuon jalasjärvisen alkukannan vaiheita. Hän ei varsinaisesti ole "kanaihminen", siksi asiat eivät olleet viimeisen päälle muistissa. Se ainakin varmistui, että sama kanta on vaikuttanut tuossa alkuperäisessä paikassa Rasin tilalla ainakin 60-70-lukujen taitteesta, luultavasti aiemminkin. Joskus 80- tai 90-luvun alussa siihen on vielä yhdistetty talon emännän kotitalon kanaparvi. Talossa on edelleen jäljellä tuon alkuperäisen kanakannan jälkeläisiä, valitettavasti vain jo muihin rotuihin sekoittuneena. Toivon saavani vielä tarkempia tietoja, kunhan kyseinen henkilö ehtii jututtaa talonväkeä. Heidän luvallaan tietenkin.

Hilta, tuon tummalla painetun voit lisätä esittelyyn, se on faktaa, muut jutut yritän parhaani mukaan tarkistaa ensin.

Tämähän onkin mielenkiintoista! Tarkoittaako siis sitä, että alkuperäiset jalasjärveläiset ovat olleet Rasin tilalla 60-70-lukujen taitteessa? Mutta niihin on miksattu 80- tai 90-luvun alussa jokin sekarotu?parvi ja sitten niiden jälkeläisten levittyä muille onkin ruvettu kutsumaan ilmajokelaisiksi, koska varsinainen säilyttäjä/poikastuottaja on Ilmajoelta? Kun Koskivainion selvitykset vuodelta -93 ja säilyttäjätiimin kyselyt vuodelta -98 antavat tämän Rasin tilan alkuperäiseksi lähtötilaksi...molemmilleko kannoille? Mutta voiko ne sitten kuitenkaan olla samaa kantaa, kun otetaan nyt huomioon Rusinan kirjoitus? Että välillä olisi tullut reippaastikin uutta verta? Ihan sekavaa...Mä taidan nyt jäädä oottelemaan Rusinan lisäselvityksiä ennen kuin laitan esittelyyn mitään. Tai joku muu saa kyllä mielellään kirjoittaa ilmajokelaisten esittelyn kokonaan uusiksi!

[maunu_muori]

Mie ristiä veikkaan, että joka ikisellä maattarikannalla on sodan jälkeen tehty samoja sekotuksia. Sodan aikana suomen kanakannasta hävis suurin osa.. ei niitä pystytty pitään hengissä kun ei ollu immeisillekään ruokaa... ja tosta -45 jälkeisestä ajasta varmaan parikymmentä vuotta eteenpäin jäljelle jääneisiin sekotettiin, just sitä kananaa, joka satuttiin saamaan, mieluummin rotuyksilöitä.ja sitten vaihdettiin osassa tiloista, kun rupes olee hynää kokonaan rotukanoihin...ja koko maattarijuttu on vaan jäänne siitä tilanteesta, mikä oli ennenkuin tuotantokanalat tyystin siirty jalosterotuuihin...Toi sotkeminen rotukanojen kanssa alko jo 1800-luvun loppupuolella ja ihan peräkylilläkin jo ennen sotaa.. anopin kotipaikka on sellasessa perämettässä ettei sinne ollu ees tietä ennenkun josku 60- luvulla ja kyllä siellä sotkettiin kanaan leghornia vais oisko ollu rhode islandia(mut ökypaikasta vaihtovat munilla rotukanan muniin joista haudotettiin), kun tais tulla suomeen aikasemmin... jo ennen sotaa. Toi Rasin tilan miesmuistikin loppuu näemmä vasta ton kriittisen vaiheen jälkeen....

[kanamummo]

Tuotanoin, Vihtori Kosola tais vaikuttaa joskus 40-luvulla. Ainakin politiikkaan, kanoista en tiä. Jostain mulla on hämärä käsitys että olis kasvattanu nimenomaan ilmajokis-jalasjärvistä kantaa.

[maunu_muori]

On ihan varmaan kasvattanukin, ehkä, mut toi sota-aika teki oikeesti sillon tehtävänsä, ja se mitä nää nykyset maattarit on niin ei varmaan oo ihan samaa kuin ennen sotaa, luulen ma...hassua, kun mun äitimuorin kotonakin nykysen helsingin alueella oli muutama kana ja possu ja lammas karittoitten kanssa "huvilan" pihalla vajassa (=tehtaan yhdenperheen vuora-asunto, no oli niillä jossain vaiheessa vinnissä joku alivuokralainen), sillon kun siitä ruuasta oli tosi iso pula pääkaupunkiseudulla... ja nekin pääty sitten pataan, äitee muistelee(85v.) et ne olis ollu rhode island reddiä. Possu oli "kuuluja" Sakkolan sikoja ja siellähän oli vissiin niitä ensimmäisiä ISO-Yoshire sikoja..luin jostain vanhasta maataluispuolen lehdestä, et olis ollut yks ekoista paikoista josta noita kasvatuspossuja sai tilata... jos en ihan väärin muista niin kanojen määrää rajoitettiin viranomaismääräyksinkin! Vilja tarvittiin ihmiskäyttöön.

[HiltaHelikopteri]

Jos nyt on samasta Vihtorista kyse, niin ennen 40-lukua se on ollut, kun on kuollutkin jo -36.

[Rusina]

maunu_muori, "Rasin tilan miesmuisti" ei näillä tiedoilla yllä 60-luvun loppua aikaisemmaksi, koska jututtamani immeinen on syntynyt -66.

Tarkoittaako siis sitä, että alkuperäiset jalasjärveläiset ovat olleet Rasin tilalla 60-70-lukujen taitteessa? Mutta niihin on miksattu 80- tai 90-luvun alussa jokin sekarotu?parvi ja sitten niiden jälkeläisten levittyä muille onkin ruvettu kutsumaan ilmajokelaisiksi, koska varsinainen säilyttäjä/poikastuottaja on Ilmajoelta?

Tietääkseni 80-90-luvulla kantaan miksattu veri on ollut maatiaiskantaa, en tiedä missä tämä emännän kotitila sijaitsi, mutta tuskin maantieteellinen etäisyys oli kovin pitkä. Voivat olla vaikka samaakin kantaa.
Tarkoitin, että nyt vuonna 2009 alkuperäisen tilan oma parvi on olemassa mutta sekarotuinen, säilyttäjä on kuitenkin noutanut kanoja tilalta 80- tai 90-luvulla. Joku oli hakenut niitä jo ennen kesää -84, mutta oliko se tämä säilyttäjä vai joku ihan muu henkilö?
Jalasjärvisen kannan säilyttäjä asui Ilmajoella. Missään julkaistuissa jutuissa en ole kuitenkaan nähnyt tietoa siitä, onko ilmajokinen kanta peräisin tältä säilyttäjältä vai ihan joltain muulta ilmajokelaistilalta.

Joten älä Hilta hätäile muuttamaan ilmajokisen esittelyä... tarkennuksia siihen toivottavasti ajan myötä löytyy, mutta ei kai se muilta osin muutu.

[maunu_muori]

Rusina ... tota just tarkotin että se tietosuus niistä meidän omista maatiaiselikoista ei ollu heränny ja nyt ei ees dementoituneet muista lapsuudesta kuin jotan hämärää.. ei sillon paljoo noita sekotuksii karteltu, vaan pyrittiin elinvoimaseen kantaan .... anteeks ny kamalasti.. ei sisäsiitokseen... sehän oli jo nähty immeistenkii kohalla .... kun poikkinaitiin sillon kun kirkko ei enää kieltäny serkusavioliitosii...vaikka se avioliiton side olikin pyhä ja miehen velimise likiserkku.. siis melkein kun veljens ois nainu, vaikka genetiikan kanssa sillä ei oo mitään tekemistä....

[smari]

Jo 1930-luvulla painetuissa teksteissä kirjoitetaan puhtaan maatiaisen lähes hävinneen. Ja esitellään monta kanarotua, silloinkin jo suomessa olleita( mm brahma, orpington, sussex, houdan, jättikochi, wyandotte, plymouth rock, sultan, silkki, chabo, fenix, sumatra, orloff, malaijilainen jne jne). Ja sitäkin vanhemmissa tähdennetään että sukusiitosta ei pidä tehdä, kannustetaan kannattavan, terveen kanaparven pitoon. Ja ollaan joissain huolestuneita maattiaisen säilymisestäkin jo silloin.

Kanakanta taisi eniten kadota jo 1918 ja ennen, silloin katosi paljon muutakin. Sen jälkeenhän kanataloutta on järjestelmällisesti koitettu elvyttää. Ehkä mä saan aikaiseksi joskus talvipimeellä kirjottaa lähdetietoineen jonkun pitkän jutun noista asioista mitä itse oon onkinut tässä vuosien varrella. Jos se kiinnostaa.

Jos esim vanhoja kirjoituksia suoraan lainaa, niin miten ja mistä siihen kuuluu kysellä lupia? Tai mistä saa tietoa siitä mitä voi lainata ja mitä ei?

[Bean]

Jos esim vanhoja kirjoituksia suoraan lainaa, niin miten ja mistä siihen kuuluu kysellä lupia? Tai mistä saa tietoa siitä mitä voi lainata ja mitä ei?

Kyllä kirjoituksia saa lainata suoraan, mutta tällöin pitää olla aina mainittuna lähde ja viitata siihen.

[kanamummo]

Tässäpä Kosolasta ja kanoista: (oli muuten poliitikko ja maanviljelijä)
http://www.maatiainen.fi/tekstit/kanan_vaiheet.htm

Wikipedia, maatiaiskanan alkujuuria:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_maatiaiskana

sitten oli vihkonen nimeltä Maatiaiskana, kirjoittanut Hannu Ormio mutta kun mun koneeni tökkäs ton pdf:n kanssa. Mistähän tos opuksen löytäis?