Maatiaiset

keskustelua roduista ja risteytyksistä

Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri

Vastaa Viestiin
kanamummo

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja kanamummo »

Samoilla linjoilla, kyllä maatiaisten pitää osata hautoa! Niitä sissikanan ominaisuuksiahan tässä yritetään kait säilytellä. Kyllä, olen tänä keväänä käyttänyt hautomakonetta mutta suuri syy on , ettei ilmajokista ole paljoa ja nyt on ehoton "tekohengityksen" paikka, ettei kanta katoa! Näistäkin kanoista esim. Klaralla hautoo lähes kaikki.

Katsoin vanhojen maatiaissiemenien (vilja, palkokasvit) metsästäjästä tehtyä dokkaria ja mieleen tuli että samoilla laduillahan tässäkin hiihdellään: kun ilmastonmuutos alkaa vaikuttaa koko painollaan ja öljy senkun kallistuu (hupenema iskee tämän aamun uutisten mukaan jo 10 vuoden päästä) teollinen kananhoito voi käydä turhan kalliiksi. Meillä on sitten tarjota joko jalostukseen tai takapihakanoiksi kovettuja sissitipuja :smt002

Ite oon pähkäilly teollisen kananrehun käyttöä ja potenut siitä huonoa omaatuntoa.
Avatar
maatiaiskukko
sussex
Viestit: 596
Liittynyt: 25 Maalis 2009, 00:06
Paikkakunta: Rovaniemi
Viesti:

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja maatiaiskukko »

Mimmi kirjoitti:Luin myös joskus jostain tutkimustuloksista, joiden mukaan kanan alla haudotut olivat "viisaampia" kuin konehaudotut. (Viisaus tässä lienee lajinmukaista käyttäytymistä, kuten ruuan etsintää, parven sisäisen järjestyksen mukaista käyttäytymistä jne.
Olen myös tästä lukenut ja pidän sitä aivan loogisena kehityksenä sille, että emohan opettaa tosiaan nuo taidot tipuille. Olen huomannut, että konehaudotuissa poikasissa tuo oppiminen tapahtuu niin, että joku tipuista hoksaa jotain ja muut matkii perässä. Kanathan käyttäytyy parvessa samalla tavalla kuin lajitoverinsa. Kun joku tekee jotain, kohta kaikki tekee samaa. :smt003
Rusina kirjoitti:
kuutamofoxi kirjoitti:Vai onkohan ennen käytetty myös sijaisemoja hautomaan tai jotain vastaavaa systeemiä?
Mun isä kertoi, että kananmunia haudotettiin ainakin variksen- ja harakanpesässä. :smt003.
Minulle myös kylän vanhempi väki on kertonut, miten he haudottivat harakanpesissä tipuja valkoisille kanoilleen, jotka ei itse hautoneet. Harakka hautoo kahta kananmunaa ilmeisesti ihan onnistuneesti. Ja kertoihan joku täällä foorumilla myös räkätin pesässä haudotusta kukostaan.
On siinä ollut räkätillä ihmettelemistä jättimunan haudonnassa. :smt005
Tyrnäväläisiä maatiaisia Lapissa
kanamummo

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja kanamummo »

Tosta kananhautomien tipujen viisaudesta, taas lainaus Maatiaiskukon linkittämästä mainiosta dokumentista:

"Perré ym. (2002) tutkivat kananpoikasia, joita emo oli hautonut ja kasvattanut ja vertasi
niitä kananpoikasiin, jotka oli haudotettu ja kasvatettu ilman emoa. Tutkimuksen mukaan
emon vaikutus säilyy ja jatkuu emo-jälkeläiskontaktin päättymisen jälkeenkin. Emolla on
vaikutusta erityisesti sosiaalisten suhteiden kehittymisessä. Haudotut poikaset etsivät
samaan lajiin kuuluvan läheisyyttä ja ne käyttäytyvät jännittyneemmin kohdatessaan
tuntemattoman kanan. Ne pelkäävät vähemmän uusia esineitä ja niiden nokkimisjärjestys
on lineaarisempi kuin emotta kasvaneilla. Haudotuilla poikasilla on myös vähemmän
epänormaalia käyttäytymistä kuten höyhenten nokkimista. Kuitenkaan
aggressiivisuudessa vieraita yksilöitä kohdattaessa tai avokenttä- ja TI-testissä1 ei
huomattu poikasten välillä mitään eroavaisuuksia.
Paulikki

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja Paulikki »

Oli todella upeaa seurata kanan haudontaa ja siitä syntyviä tipuja ja sitä kuinka emo opetti lapsilleen kaiken tarvittavan. Mielenkiintoista seurattavaa oli myös se kuinka muu parvi otti tulokkaat vastaan, jopa osallistuivat niiden hoivaan ja opettamiseen. Muutkin kanat opastivat ruokailussa ja harrastivat yhteiskylpyjä tipujen kanssa. Mienkiintoista on myös se, etteivät tiput ole parvessa alimmaisena, vaan pääsevät ensimmäisenä herkkuruokiin käsiksi. Miehenikään ei ollut eläessään nähnyt vastakuoriutuneita tipuja , puhumattakaan 5v tyttärestäni. Ollut siis myös heille suunnaton kokemus/ elämys. Meillä siis 2 munintaikäistä kanaa, joista toinen hautoi ja pyöräytti tipuset ja toinen oli sulkasadossa, joten munatuotannosta ei voi puhua. Tämä kaikki kokemamme kuitenkin korvaa tämän puutteen, jopa näin harrastuksen alkuvaiheessa olen hyvin tyytyväinen kaikkeen kokemaamme kanojen kanssa, vaikka syömmekin kaupanmunia. Taitavat kanamme olla lemmikkejä siinä kuin koramme ja kissammekin, sillä tyttö lukee usein kanoille satuja jakkaralla istuen kanalassa. Että näin meillä...
vetehinen

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja vetehinen »

Nopealla tiedonhaulla löysin Kansalliskirjastosta muutamia todella vanhoja kanaa käsitteleviä opuksia. Kaukolainat maksavat paljon, mutta jos jollakulla hesan/lähiympäristön munislaisella olisi aikaa, niin voisi olla maatiaiskanan historian kannalta mielenkiintoista kahlata läpi seuraavia opuksi/julkaisuja:
Rautakoski, Niilo: Kananhoito kannattaa, 1931
Maatalouskerholaisen opas. 3, Kananhoito/toim. Maatalouskerholiitto, 1929
Maataloutta: kannattaako kananhoito?/Kirj. Maamies, 1905
Maksaako kananhoito vaivan?/Kalle Jussila, 1925
PIenviljelijä ja kananhoito/Olga Autere, 1923
Pienviljelijän kananhoito eli käynti Kana-Kaisan luona/Siiri Siikaniemi et. al... 1925
Poikaskasvatus, 1929
Siipikarjan- ja mehiläistenhoito: 1810-1940.
Siipikarjan- ja mehiläishoitolehti (ilmestynyt vuosina 1910- 1918, on Varastokirjastossa)
Pieni kananhoitokirja/ Ilkka, Mikko, 1911
Kananhoitokirja/Ilkka, Mikko, 1922 ja 1925
Uusi kananhoitokirja/ Ilkka, Mikko 1934
jne.
Tässä taisi olla vanhimmat. Tilaan itselleni heti Varastokirjastosta tuon Pienen kananhoitokirjan. Paitsi maatiaiskanan kannalta, niin tämähän on tosi mielenkiintoista ylipäänsä kanaharrastuksen kannalta! Tuo Siipikarjan- ja mehiläishoitolehti on Varastokirjastossa myös, mutta en vielä onnistunut hakemaan sen artikkeleita. Varastokirjastosta kaukolainat ovat ilmaisia (jollei tilaajakirjastolla ole kaukolainamaksua) ja lehtiartikkelit sieltä saa nopeasti pdf-muodossa.
vetehinen

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja vetehinen »

Ja vielä muutama vanhahko kirjanen:
Käsikirja kananhoidossa/Flygarson, Ferdinand, 1900
Kananhoidon käsikirja/Kivi, Jaakko, 1924
Kananhoitokirja/Ilkka, Mikko, 1909
Kananhoitaja, 1908-1908 (tämä lienee lehti)
Kananhoidon opas/Musikka, Wäinö, 1914

Nämä olivat Varastokirjastossa, voi toki löytyä myös jostain antikvariaatista. Itse yritän hillitä itteäni kirjojen hankkimisen suhteen, mutta eihän se onnistu :smt002 . Taas pitää mennä kirjahyllykauppaan!
maunu_muori

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja maunu_muori »

Mulla on niitä siipikarja lehtiä, joissa on myös mehiläisitä ja ylläri ylläri:kaneista, aika nippu kolkytluvun alusta... tosi hauskaa luettavaa...
kanamummo

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja kanamummo »

Seralle iso kiitos, kävin nettiantikvariaateissa "vähän" hummaamassa!
Ote Alb. Näätäsen ( :smt003 mikä kukonnimi!!) kirjasta Kotieläinoppi kansakoulun jatko-opetusta varten, vuosi1927:

Maatiaiskana

Etelä-ja Keski-Suomessa, jonne on tuotu ulkomaisia kanarotuja, ei maatiaiskanaakaan esiinny enää puhtaana, vaan sitä on risteytetty ulkolaisten rotujen kanssa. Kuitenkin syrjäseuduilta Etelä-Pohjanmaalta ja Kajaanin perukoilta on löydetty vielä alkuperäistä tyyppiä olevia maatiaiskanoja. Niitä on viime vuosina ryhdytty jalostamaan. Maataisikana esiintyy vielä siis jalostamattomana. Väriltään se on yleensä tumma. Eteläpohjalainen maatiaiskana, joka on jalostuksen esineenä, on sinertävän harmaa. Se kuuluu kevyisiin kanarotuihin.Kukko painaa noin 2 1/2 kg ja kana 1.8 kg. Lentokykky on muihin rotuihin verrattuna erinomainen. Mitä haittaa siitä? Jonkin verran jalostetut maatiaiskanat munivat vuodessa keskimäärin 100-150 munaa, jotka painavat 40-55 gr. Munantuotanto ei siis ole suuri, mutta jalostuksen avulla toivotaan sen paranevan. Ne ovat hyviä hautomaan ja hoitavat poikasiaan hyvin. Ne ovat hoitoon nähden sangen vaatimattomia ja tauteja vastaan kestäviä.
'sitten olis kuva 97. Suomalaisia maatiaiskanoja, kuvat saatu Kosolan kanalasta Lapualta.
MUTTA ARVATKAAS TOIMIIKO MUN SKANNERI#"##¤¤""¤%&//
Yritän jonkun luona saada ton kuvan skannattua jä laitettua näytille, tänään en ennätä kun pikkulikan riiviö on tulossa just kotiin ja kaks ruhtinaallista lomapäivää on lopussa.
Rusina

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja Rusina »

kanamummo kirjoitti:Etelä-Pohjanmaalta ja Kajaanin perukoilta on löydetty vielä alkuperäistä tyyppiä olevia maatiaiskanoja.
'sitten olis kuva 97. Suomalaisia maatiaiskanoja, kuvat saatu Kosolan kanalasta Lapualta.
Yritän jonkun luona saada ton kuvan skannattua jä laitettua näytille.
HAA, taisit löytää ilmajokisten alkujuurille (mutta miks niitä ei ole sinertävän harmaita???????? :smt017). Mulla ois toimiva skanneri, pitäiskö tulla lainaamaan lukemista :smt040.
kanamummo

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja kanamummo »

Jovain se käypi, saadaan kuva tännekin!
vetehinen

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja vetehinen »

Jaahas, ja Mikko Ilkka puolestaan vuonna 1909 väittää seuraavaa (tarkastaessaan kanoja "maamme syrjäisimmillä seuduilla"):

"Yleisenä luulona on ollut talonpoikaisen väestön keskuudessa maamme syrjäisimmillä paikkakunnilla, että meidän kanamme polveutuvat teirestä. Teirikanoiksi sanovat pohjois-satakuntalaiset sikäläisiä maatiaiskanoja vielä tänä päivänäkin. Kooltaan ja ruumiinrakenteeltaan ja joskus väriltäänkin ne muistuttavat paljon teiriä. Kaikilla tämän rodun kanoilla on pyöreä, lyhyenlainen ruumis, heikko luusto ja mehuton, sitkeähkö liha sekä vaalea ihonväri. Kana painaa 2-3 kiloa, kukko 2,5-3,5 kiloa. Höyhenten väri on hyvin vaihtelevainen: kellertävä, mustan ja valkoisen kirjava, "papurikko" ja musta. Viimemainitun väriset ovat tyypillisimpiä. Musta lienee niiden oikea, alkuperäinen väri. Silmät ovat kirkkaan punaiset ja korvanlehdet pienet, vaaleanharmajat. Pää on pieni ja kukolla on hiukan sivullepäin kaatuva, heleän kirkkaan punainen sahalaitainen harja, joka on sileä, ilman minkäänlaisia nystyröitä. Jalat ovat kovasimen väriset, samoin nokkakin. Siivet ovat hyvin kehittyneet, joten lentokyky on muihin rotuihin verraten erinomainen. Kanat ovat hyvin hautomahaluisia ja munivat keskimäärin 50-60 noin 45-50 gr painoista munaa vuodessa..." Ilkka, 1909, s. 94-95.

Kukkopoikia Ilkka sanoo mustasukkaisiksi ja pahoiksi tappelijoiksi. Hän on myös sitä mieltä, että maatiaiskana ei menesty tarhaolosuhteissa, vaan on parempi pitää kanat vapaana. Kananhoitokirjassaan Ilkka esittelee myös reilusti yli kymmenen muuta kanarotua, esimerkiksi orpingtonin ja wyandotten, joten "vieraiden" rotujen historia Suomessa taitaa olla aika pitkä...
Mitä luulette, mihin kantaan Ilkka voisi maatiaisesittelyssään viitata? Vai onko enää mikään kanta lähellä hänen kuvaamaansa?
Martta

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja Martta »

Iskenpä minäkin lusikkani tähän soppaan. Mielestäni on aivan turha yrittää hävetä tai peitellä sitä, että alkuperäisiin maatiaisiin on sotkettu aikanaan jotain muuta rotua parantamaan sen ominaisuuksia. Sen verran on ollut tietoa ennen muinoin ettei pitkän ajan sisäsiittoisuudella ei saavuteta pitkässä juoksussa kovinkaan kummoista jälkeä. Eli aivan turha yrittää jotain pientä ryhmää 'puhtaana' sen kustannuksella että voidaan sanoa että tämä on nyt sitä tai tätä kantaa. Nykyiset maatiaiset ovat sen jalostustyön tuloksia ja ollaan iloisia siitä, olipa niissä sitten ripaus jotain muutakin. Kaiken kaikkiaan maatiaiset ovat mahtavia ja onneksi nämä linjat säilyvät. Tämä oli vain yksi mielipide.
kanamummo

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja kanamummo »

Sama juttu kun suomenhevosen kanssa!
vetehinen

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja vetehinen »

Tuskin sitä "vierasta" verta hävetään tai yritetään peitellä, mutta mun mielestä on tosi mielenkiintoista esim. verrata nykysiä maatiaisia noihin vanhoihin kuvauksiin. Ei kai se haittaakaan, jos tietää, mitkä ominaisuudet niissä omissa kanoissa on vaikkapa 1800-luvulta peräisin, tai vielä kauempaa. Samoja geenejä niissä maatiaisissa kuitenkin edelleen on, vaikka on välillä risteytettykin. :smt017
Ai niin, tuo aikaisemmin siteeraamani Ilkka oli muuten sitä mieltä että innokkaita hautojia ja hyviä emoja olivat hänen näkemänsä maatiaiset.
Muusa

Re: Maatiaiset

Viesti Kirjoittaja Muusa »

Ei kai kuulukaan hävetä tai peitellä ja ihan hyvähän se on että on risteytelty, voin kyllä sanoa et jos suomalaiset maatiaiset ois vielä kuten 100v sitten, munivat keskimäärin 50-60 noin 45-50 gr painoista munaa vuodessa, niin mulla ei tasan olis maatiaisia :smt002 Näissä nykymaatiaisissa tuntuis hyvin olevan yhdistettynä maatiaisen sitkeys ja jalompien rotujen tuotanto-ominaisuudet, kelpaa mulle :smt001
Vastaa Viestiin