Maatiaiskanoille oma yhdistys?

keskustelua roduista ja risteytyksistä

Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri

Vastaa Viestiin
Kotkotti

Maatiaiskanoille oma yhdistys?

Viesti Kirjoittaja Kotkotti » 09 Helmi 2012, 17:06

Onko harrastajaporukka täällä koskaan miettinyt oman yhdistyksen perustamista pelkästään maatiaiskanoille? Vai onko porukka niin vähälukuista ettei kannata eikä löydy aktiivisia yhdistysihmisiä?

SannaT

Re: Maatiaiskanoille oma yhdistys?

Viesti Kirjoittaja SannaT » 09 Helmi 2012, 19:06

En ole ikinä ollut missään yhdistys toiminnassa mukana, joten kyselen mielenkiinnolla että mitä hyötyä ja huvia toiminnasta olisi?

suikku

Re: Maatiaiskanoille oma yhdistys?

Viesti Kirjoittaja suikku » 09 Helmi 2012, 21:46

Voisin vaikka kannattaakin ajatusta yhdistyksestä. Jos sitten saataisiin niitä asioita joita tukiohjelma ei anna: tietoa, tukea, vain puhtaita DNA-testattuja kantoja, koulutusta, tietoa leviävistä taudeista, ylpeyttä suomalaisesta maatiaiskanasta.

Jazz

Re: Maatiaiskanoille oma yhdistys?

Viesti Kirjoittaja Jazz » 10 Helmi 2012, 09:25

Monessa yhdistyksessä mukana olleena haluan vain muistuttaa mitä yhdistyselämän arki on.
Tarvitaan RAHAA, rahaa ja rahaa, ilman rahaa ei myös mikään yhdistys pysty hankkimaan DNA-testejä eikä muutakaan. Miten tämä raha sitten saadaan, onkin eri asia. Paljonko jäsenet ovat valmiita maksamaan jäsenmaksuja jos muuta rahanhankintamuotoa ei ole?!

Monesti yhdistyksissä on kourallinen aktiivisia jäseniä, ja muut hokevat, ettei ole tarpeeksi a)tapahtumia b)rahoille muuta vastinetta c) kiinnostavaa luettavaa jäsenlehdessä jne.
Kun nämä aktiiviset väsähtävät liiallisen taakan alle, kukaan ei tule tilalle ja kaikki mahdollinen kaatuu niiden loppujen niskaan...

JOS löytyy asiaansa uskovia ja ylimääräisellä ajalla varustettuja henkilöitä tarpeeksi, niin ilman muuta yhdistys kannattaa perustaa. Mutta kun yleensä yhdistyksissä kaikki tehdään vapaaehtoisvoimin, niin se ei ole aina mitään ruusuilla tanssimista. Lisäksi eläinyhdistykset tuntuvat olevan kamalan riitaisia kun kaikilla on erilainen näkökanta, ja oma on ainoa ja paras! :smt002

suikku

Re: Maatiaiskanoille oma yhdistys?

Viesti Kirjoittaja suikku » 10 Helmi 2012, 10:18

Tämäpä tässä juuri onkin se mutta: kaikilla, ainakin minulla, on tuhat rautaa tulessa. Kiire on eikä rahaakaan liiemmälti. Sellainen pikkupikku kannatusjäsenyys ei oikein riitä kun jonkun ne työt pitää kuitenkin yhdistyksessä tehdä. Ehkä kuitenkin Maatiaisen tai säilytysohjelman aktivoimista?

malla

Re: Maatiaiskanoille oma yhdistys?

Viesti Kirjoittaja malla » 10 Helmi 2012, 11:25

Kallistumassa Suikun kannalle. Maatiaiskanan säilytys on niin tärkeä asia, että ehkä olisi turvallisinta pysyttäytyä asemansa vakiinnuttaneen Maatiainen-yhdistyksen helmoissa. Nostaa kana-asia siellä näkyvämmäksi ja hyödyntää toivottavasti hengissä pysyvän säilytysohjelman asiantuntemusta. Yhdistyksiähän Suomessa piisaa, mutta riittäisivätkö resurssit taas yhteen uuteen ja säilyisikö sopu? Kaltaisteni mutupulliaisten ohella tarvitaan riippumaton tutkimusnäkökulma.

Ruotsalaisten ja ehkä muidenkin lähialueiden maatiaiskanayhdistysten/-lehtien tekstejä voitaisiin ehkä kääntää Maatiaisessa julkaistaviksi.

Jazz

Re: Maatiaiskanoille oma yhdistys?

Viesti Kirjoittaja Jazz » 11 Helmi 2012, 08:52

^Käännökset on hyvä asia, kun vaan joku ne tekee! :smt004

Itse liputtaisin Maatiaisen puolesta, yleensä yhdistysten sisällä saa järjestää paljonkin toimintaa ja olla aktiivinen, kunhan vaan itse ehdottaa, suunnittelee ja vielä toteuttaakin.
Esimerkiksi maatalousnäyttelyt olisivat hyvä paikka tuoda maatiaiskanaa tutuksi suurelle yleisölle.

Lehtijuttujen "pyytäminen" on hyvin yksinkertaista, valitaan lehti johon juttu haluttaisiin, otetaan yhteyttä lehteen ja kysytään että miten olisi...
Uskoisin, että useampikin lehti olisi kiinnostunut kun asia vain oikein ilmoitettaisiin- kyyttöjen vanavedessä kannattaisi ratsastaa! Tietysti tälläisessä olisi hyvä, että yhteydenotot tekee joku "virallinen taho" kuten "Maatiaiskanayhdistyksen puheenjohtaja".

Kun järjestin jyrsijänäyttelyitä otin säännöllisesti yhteyttä alueen eri sanomalehtiin, ja usein kiiteltiin yhteydenotoista ja pääsi kesyrottieneen paistattelemaan lehtien sivuille. (ei sillä että se olisi ollut itsetarkoitus, vaan harrastuksen tunnetuksi saattaminen)

Onko Maatiaiseen oltu yhteydessä, mitä mieltä he ovat jos Maatiaisen alle perustettaisiin oma "kanajaosto". Esimerkiksi kasvipuolella Kärhökerho kuuluu Dendrologian Seuran (puuvartisten kasvien harrastajat) alaisuuteen ja molemmat hyötyvät toisistaan.

Kalle
kääpiö-kochin
Viestit: 334
Liittynyt: 09 Huhti 2010, 12:51
Paikkakunta: Tammela

Re: Maatiaiskanoille oma yhdistys?

Viesti Kirjoittaja Kalle » 11 Helmi 2012, 10:16

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että mitään maatiaiskanayhdistystä ei ehkä tarvita. Tuo Maatiainenkin vähän meikäläistä tökkii. Säilytysohjelma, niinkauan kun se on olemassa, lienee melko hyvä.
Toisaalta, käsite maatiainen liian usein sekoitetaan rotuun; maatiainen lienee vuosisatoja vanha tietyntyyppinen, kanoista puheenollen, kanakanta. Ei siellä edes DNA-testeillä mitään sen ihmeempää pystytä tekemään.
Mielestäni kaikkein tärkein asia näissä erilaisissa kantamuunnelmissa lienee; missä ja kuinka kauan mitäkin kantaa on esiintynyt. Kuka on kasvattanut ja kuinka kauan, mistä kanta on kotoisin jne.
Tämmöinen "puhdasrotuisuusaate" viittaa 30-luvulle ihmisten suhteen.
Puhdasrotuisia koiria ei liene maailmassa kuin kolme. Beduiinien kaanaankoirat; perustuu siihen, että jos aavikkokylän koirien alueelle kulkeutuu vieras koira, kylän koirat tappavat ja syövät tunkeutujan. Uuden-guinean laulava koira esiintyy yli kolmentuhannen metrin korkeudella vuoristossa, sinne kun ei edes johda teitä, asia lienee selvä. Dingo on jo sekaantunut niin paljon kaikenmaailman kulkukoiriin niin vahvasti, että puhdasta Dingoa on vaikea muttei mahdoton löytää. Siinä ne "puhdasrotuiset" koirat.
Kaikki rodut ovat ihmisen luomia, mitään oikein ns alkuperäistä rotua/kantaa ei ole olemassakaan, paitsi edellämainitsemani koirat. Ihminen risteyttää eläimiä ja kaikkein "alkuperäisimmät" ovat muodustuneet luonnonvalinnan, siis evoluution seurauksena. Heikko menehtyy, vahva jatkaa sukua.
Vielä maatiaiskanoista; ulkomuotojalostus on kaiken tuho, silloinkun ajatellaan maatiaiseläimiä.
Piti vielä muokata kerran; onhan meillä tämä oma palstamme, täällä pystyy seurailemaan muidenkin maatiaiseläinten omistajien touhuja. Siis monimuotoisuutta.

Talbot

Suomen Maatiaiskanayhdistys

Viesti Kirjoittaja Talbot » 12 Helmi 2012, 23:04

En ehdota, enkä vaadi. Haluan vain herätellä ihmisiä ajattelemaan, pohtimaan, tarvittaessa toimimaan. Säilyttäjäohjelmassa on 400 harrastajaa, joista ehkä vajaat 300 aktiivista. Maatiaiskanoja on näiden lisäksi mitä ilmeisimmin sadoilla ihmisillä. Osalla puhtaita maatiaiskanoja jostakin 12 kannasta, osalla kantojen sekoituksia. Näiden piirien ulkopuolella on kasvavaa mielenkiintoa ja paljon potentiaalia. Viime viikkoina täällä Munanetissä on ollut varsin paljon maatiaiskana-aiheisia keskusteluja. Niissä on tullut esiin ongelmiakin. Kaikki eivät ole säilytysohjelmaan tyytyväisiä ja erityisesti askarruttaa maatiaiskanakantojen määrittely ja mukaan pääsyn kriteerit. Moni epäilee koko säilytysidean vesittyvän jos kanakantaan mukaan pääsyyn riittää joku valokuva ja vieraat piirteet selitetään parhain päin kevyin perustein. Alkuperäisistä maatiaiskanakannoista ja niiden säilymisestä ollaan huolissaan. Samanaikaisesti pohdituttaa koko maatiaiskana-käsitteen määrittely. Voiko kahden kannan sekoituksia kutsua maatiaiskanoiksi?
Säilytysohjelma on tehnyt maatiaiskanoillemme hyvää, määrä on moninkertaistunut ja mukaan on 14 vuodessa tullut paljon uusia, sitoutuneita ihmisiä. Tulokset puhuvat puolestaan, positiiviset saavutukset ovat paljon merkittävämpiä kuin todetut uhat ja takaiskut. Pitäisikö maatiaiskanaharrastajien kuitenkin järjestäytyä tässä vaiheessa omaksi yhdistykseksi? Mitä sillä voitaisiin saavuttaa? Itse näkisin yhdistyksen mahdollisesti tarpeellisena seuraavista syistä:
- Maatiaiskana käsitteenä pitäisi nostaa uudelle tasolle, tunnettuun ja tunnustettuun asemaan. Kuhanvaankana ja sekarotuinen ovat eri asia kuin puhdas, vanhaan ja alkuperäiseen ainekseen pohjautuva suomalainen maatiaiskana.
- Tiedotuksella voitaisiin sekä lisätä maatiaiskanan tunnettuutta että tukea kasvattajia. Kunnon esite olisi jo paljon - paperilla ja netissä. Uudet harrastajat voitaisiin ohjata oman alueensa kannan piiriin, mikä tavallaan lyhentäisi välimatkoja ja edistäisi ja helpottaisi harrastajien yhteistyötä. Osa kannoista onkin jo selvästi sellaisilla, että niillä on tietty ydinalue.
- Harrastekanalan pitäjät tarvitsevat edunvalvontaa. IB-sairauden ilmaannuttua tätä esimerkiksi olisi ilmeisesti tarvittu. Mikä taho ajaa pienkanalan omistajien asiaa esimerkiksi ylimitoitettujen keväisten ulkonaliikkumiskieltojen lieventämiseksi? Onko nykyisillä organisaatioilla (esim. Maatiainen ry) näyttöä aktiivista toiminnasta pienakanaloiden puolesta tässä asiassa?
- Jossain vaiheessa maatiaiskanan munia/lihaa/perhohöyheniä yms. voisi tuotteistaa. Kuka tietää mikä katastrofi suurtuotantoa vielä voi kohdata. Lähiruoan kysynnän kasvu vähintäänkin tulee olemaan valtavaa.
Ruotsin Svenska Lanthönsklubbenissa on 1700 jäsentä. He kutsuvat omia maatiaiskanakantojaan roduiksi. Ja rotujahan meidänkin kantamme siinä mielessä ovat, että niiden yhdisteleminen ei ole suotavaa. Ruotsissa on tiukan idealistiset kananpito-ohjeet, jollaisiin meillä tuskin on tarvetta mm. kovin erilaisista olosuhteista johtuen. Kuitenkin heidän yhdistyksensä sopisi malliksi Suomelle, he ovat ylpeitä kansallisista kanaroduistaan ja edistävät niiden harrastusta kokonaisvaltaisesti. MTT on tehnyt hyvää työtä, mutta se ei ole harrastajien yhteenliittymä, jollainen yhdessä MTT:n kanssa voisi saada paljon enemmän tuulta maatiaiskanan purjeisiin kuin MTT yksin ja yksittäiset harrastajat ja pienet harrastajaryhmät keskenään.
Mitenkään väheksymättä Maatiainen ry:tä, mutta jo liki 30 euron jäsenmaksu lienee este maatiaiskananomistajien laajemmalle jäsenyydelle siellä.
Ja kyllä, tiedän että yhdistystoiminta ei ole ruusuilla tanssimista. Ikäni yhdistystoimintaa harrastaneena ja muutaman perustamisessa mukana olleena tiedän mitä se on. Kevyt organisaatio ja funtsittu toiminta-ajatus riittää alkuun pääsemiseksi. Mutta ennen kaikkea; olisi hienoa jos olisi joku kanava, johon uudet kiinnostuneet ihmiset voisivat kiinnittyä ja josta saada valmiin toimintamallin miten tulla maatiaiskanaharrastajaksi, sekä neuvontaa. Kuten sanoin, potentiaalia ja kysyntää vaikuttaa olevan valtavasti. Nyt se ohjautuu suurelta osin kuhanvaan sivuraiteille.

Vastaa Viestiin