Maatiaisten säilyttämisestä

keskustelua roduista ja risteytyksistä

Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri

Vastaa Viestiin
Avatar
monnilainen
siebenbürger
Viestit: 524
Liittynyt: 28 Elo 2006, 11:55
Paikkakunta: Hausjärvi
Viesti:

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja monnilainen » 09 Helmi 2012, 09:23

Tokikin myös sulkajalkaisuutta on monenlaista. Joskus olen nähnyt esim. hornetilla jalan ulkosyrjässä kapean pystyrivin pieniä untuvaisia tikkuja, tai hädin tuskin nähtäviä hahtuvaisia varpaiden välissä. Varmasti jokin tällainen resessiivinen muoto saattaa hyvinkin tulla jostain sukupolvien takaa näkyviin. Sellainen on minusta ymmärrettävää. Sellaiset olisi vaan EHKÄ syytä sulkea jalostuksesta. Mutta nykyiset sulkajalat, joista tyrnäväläinen pahimpana esimerkkinä, ovat siis oikeasti sulkajalkoja. Olen nähnyt paljon maatiaisenpoikasia ja useista eri kannoista. Mutta vain tyrnäväläisen poikasia luulin värin ja jalkojen sulituksen perusteella kochin tipusiksi. Se on minusta jo aika paha erehdys! Sulkajalkaisuuttahan on esiintynyt vasta muutamina viimeisinä vuosina, tosin tiedän vanhan säilytyspaikan, josta ammoin olisin hakenut uutta verta kiuruvetisiini. Siellä kaikenlaiset kanat juoksivat sekaisin pihalla ja ohjeena oli ottaa lintuja, joilla ei ollut karvajalkoja, ne olisivat kiuruvetisiä. Nämä kaikki kuitenkin lisääntyivät vapaasti keskenään, joten jäi kyllä ottamatta, oli karvoilla tai ilman. Ja tämäkin kuului säilyttäjälistalle :smt009 Vastuu on siis myös säilyttäjillä itsellään, mutta kattojärjestön leväperäisyys ja tietämättömyys on anteeksiantamatonta! Suwitsu, silloin kun meidän kanaset liitettiin ohjelmaan, piti kyllä kertoa mistä ne olivat lähtöisin. En muista milloin liityttiin, mutta ehkä vuosituhannen vaihteen paikkeilla? Eikö kanojen alkuperää enää oikeasti kysytä?

Talbot

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja Talbot » 09 Helmi 2012, 10:27

Monnilaisen viimeisen viestin esimerkki kiuruvetisen säilyttäjän sekaparvesta pelkistää maatiaiskanaproblematiikan ytimen: kanakannan säilyttämistä ja kana-asiaa ei oteta vakavasti; nehän ovat VAIN kanoja. Ilman jonkin sortin kylähulluja maatiaiskanat eivät olisi säilyneet nykypäiviin asti. Kuitenkin kylähullujen ja kukkahattutätien (sori, siinä porukassa on paljon fiksuja ihmisiä) armeija on hankala hallittava ja johdettava. Varmasti MTT parhaansa yrittää, tehtävä on kuitenkin kantojen puhtauden säilyttämismielessä toivoton käytettävissä olevilla keinoilla. Anoppi kävi eilen ja otin Viivi Jussilan kanat puheeksi. Anoppi kertoi että kun hän oli lapsi (40-luvulla), kanat haettiin Tiitolalta, eikä Viivi Jussila kanojaan muille antanut/myynyt. Lähestytään taas asian ydintä, säilyttäjien pitäisi ehkä hieman paremmin katsoa perään kenelle kanojaan myy. Moni meistä koirankasvattajista asettaa pennunostajille tiukat kriteerit. Ai niin, mutta eihän kananostajille voi asettaa kriteereitä, siinähän myydään VAIN kanoja. Tästä asenteesta pitäisi päästä eroon. Maatiaiskana on arvokas suomalaisen alkuperäisrodun yksilö, kansallisaarre. Kyytön brändäys on hyvässä vauhdissa, siitä pitäisi ottaa mallia. Mitä jalostus-sanan pelkäämiseen tulee, koiranjalostus ei ole mitään Mengelen koetoimintaa. Kotimaiset rodut ovat 70-luvun valokuvissa ihan samannäköisiä kuin mitä ovat nykyään. Ainoa mikä ei ole, on paimensukuinen lapinkoira. Tämän ns. maatiaisrodun vaalinnassa on nimen omaan säilytetty, ei jalostettu, ja tulokseksi saadaan yhä enemmän "sulkajalkaisia" koiria - näyttävät kuhanvaankoirilta, eivät lappalaiselta alkuperäisrodulta. Mitä säilyttämisohjelmasta eroamiseen tulee, eihän siinä ole mitään järkeä. Jokainen voi omassa toiminnassaan huolehtia siitä, että tekee asiat oikein ja vastuullisesti. Ne jotka ottavat asiat vakavasti voisivat dokumentoida toimintansa ja kanojensa suvut ja sukulinjat, ja julkaista ne esim. kotisivuillaan. Sulkajalkasuvuissakin tieto olisi valttia ilmiön hallitsemisessa ja vähentämisessä. Onhan se tietysti kivaa hehkuttaa yhdessä ihania kanavauvoja, mutta siinä sivussa pitäisi tehdä myös vakavastiotettavaa työtä maatiaiskanakantojen eteen. Tyrnisharrastajatkin ehkä voisivat kartoittaa vieraiden piirteiden laajuutta ja esiintymistä ja yrittää tukkia ne väylät mistä resessiivinen ryssänkana tunkee esille :smt001

Avatar
monnilainen
siebenbürger
Viestit: 524
Liittynyt: 28 Elo 2006, 11:55
Paikkakunta: Hausjärvi
Viesti:

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja monnilainen » 09 Helmi 2012, 11:33

Olisi ehkä tarpeen laittaa asiallista viestiä MTT:n suuntaan, kyllähän siellä pitäisi olla useampi kuin yksi henkilö joka näistä asioista tietää (tai on tietämättä :smt002 ) Alkuperäinen säilytyssuunnitelma oli hieno, sitä ei vain valvottu loppuun asti, kun vastuu siirtyi Kantaselta seuraavalle henkilölle. Tällaiset säilytysohjelmat eivät saisi olla vaikutusalttiita yhden henkilön näkemyksille, kaikella pitäisi olla tutkittu tieopohja. MUTU-tuntuma ei koskaan ole kovin rakentavaa. Tyrniksiä oli kourallinen jäljellä, yhtäkkiä niitä lisättiin räjähdysmäisesti, sellainen pitäisi tehdä aina valvotusti, muuten huomataan, että meillä onkin käsissä kanta joka ei enää sovikaan alkuperäiseen ohjelmaan. Silloin on kaksi vaihtoehtoa. Karsia kantaa tai muuttaa ohjelmaa :smt012

Suwitsu

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja Suwitsu » 09 Helmi 2012, 11:44

Kävin läpi kaikki "tositteet" jotka MTT:ltä tuli kun liityin säilytysohjelmaan v. 2009. Lapuissa on maininta piikkiöläisistä, alkuperästä ei mitään mainintaa.

Tuosta säilytysohjelmasta eroamisesta, en näe mitään järkeä kuulua ohjelmaan jolla ei hienosta tavoitteestaan huolimatta näytä olevan minkäänlaista kontrollia omasta toiminnastaan enää. Mennään,tullaan ja ollaan kuinka vaan, kaikki ovat tervetulleita eikä loppujen lopuksi kukaan oikeasti valvo kenenkään toimintaa.

Pia

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja Pia » 09 Helmi 2012, 11:59

Laittakaa säilyttäjät ehdottomasti tietoa MTT:lle siitä missä toivotte parannettavaa ja mitä mieltä olette! Uskoisin että ovat oikeasti iloisia kun otatte asian esille, sillä teidän tuomanne näkemyksenne antaa heille taustatukea hakea/saada rahoitusta säilytykseen ja korjaamaan olemassa olevia ongelmia.

Jos kukaan ei sano mitää, niin voi helposti olettaa että asiat ovat hyvin....

Pliis, ottakaa asia esille MTT:n kanssa tai kirjoittakaa adressi, joka perustuu omiin kokemuksiinne ja faktoihin, ei mutuun. Te olette asiantuntijoita omien säilytettävienne kanssa ja tiedätte miten peli toimii "ruohonjuuritasolla".

malla

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja malla » 09 Helmi 2012, 12:15

Talbot kirjoitti:säilyttäjien pitäisi ehkä hieman paremmin katsoa perään kenelle kanojaan myy. :smt001
Olen tuota miettinyt myydessäni satunnaisia varvashöyhenisiä nuorikoita ja/tai kukkoja sekaparviin. Ostajat ovat halunneet kaiketi kylmänkestäviksi olettamiaan "kuhanvaanmaatiaisia" syventymättä sen enempää maatiaisasiaan. Mukaan olen antanut todistuksen alkuperästä ja varvahöyhenisyydestä, ja joskus jopa lisännyt suosituksen ettei tuotettaisi tipuja myyntiin. Mutta kukapa näistä tietää, kannat leviävät ja sekoittuvat kun ihmiset surutta haalivat eri rotuja tai sekarotuisia parviinsa. En kuitenkaan usko että näistä munien takia kanoja pitävistä olisi haittaa säilytysohjelmalle.
Jos haittaa koituu, se johtuu käsitteiden sekaantumisesta eli ei ymmärretä mitä "maatiainen" (säilytysmielessä) tarkoittaa. Esimerkki: Henkilö, jolle olin juuri ja ties monennenko kerran päässyt selittämästä oman ilmajokisen maatiaiskantani ominaisuuksia ja säilyttämisen tärkeyttä jne jne... tokaisi: "niin, mutta sinullahan onkin rotukanoja, minä kasvatan vaan näitä maatiaisia". :smt017 . Hän kasvattaa "maatiaisina" ostamiaan, päällisinkin puolin hyvin sekarotuisia kanoja.

Eli työsarkaa riittää.

Omat kokemukseni resessiivisen geenin/geenien aiheuttamasta sulkajalkaisuudesta/varvashöyhenistä: ominaisuus on omilla ilmajokisillani vähenemään päin eikä ole koskaan tullut ilmi kuin parin, korkeintaan kolmen pienenpienen "karvan" muodossa. Sitäkin on joku ("kuhanvaan")-ostaja ihmetellyt: "noin vähästä syystäkö ei kelpaa säilytykseen..." Vastakuoriutuneilla "karva" ei välttämättä aina näy, vaan kasvaa esiin myöhempinä viikkoina tai jopa vasta 3 kk iässä. Olen ottanut nollatoleranssilinjan.

Koirat - niiden "alkuperäisyys" tai "maatiaisuus". Siinä vasta aihe! Koiranjalostus voisi olla mielestäni varoittava esimerkki esim. maatiaiskanan säilyttäjille. Koiran geenistö on kuin muovailuvahaa jalostajan käsissä, pintapuolisiin muutoksiin päästään hyvin nopeasti. Esim. maatiaisinakin markkinoituja ns. lappalaiskoiria vaivaa mielestäni ulkonäköjalostus. No mitäpä rotua ei... Oma lapinporokoirani on älykäs, kaunis, paimentava - ja jopa terve - mutten kyllä millään usko että noin ohutkarvaisia koiria olisi koskaan Lapinmaalla elätetty! Eiköhän tämä "alkuperäis"rotu ole muokattu miellyttämään "etelän näyttelyihmisen" silmää. Australialaismies sanoi koirastani ensi silmäyksellä että kuin pieni kelpie. Niinpä... Norjalaiset kuuluvat käyttäneen pohjoisessa kelpietä lammaspaimennuksessa... Useimmiten kennelkasvatettua porokoiraani luullaan sekarotuiseksi. Lapinkoirista kokemus on karumpi, lähipiirissä elää kroonista Addisonin tautia sairastava ns. paimensukuinen lapinkoira, ilmiselvä sukusiittoisen (ulkonäkö)jalostuksen uhri.
Ärsyttää lukea rotusepostuksista, miten se ja se koirarotu juontuu jo "tuhansien vuosien takaa" ja että sitä muka on kasvatettu "ikimuistoisista ajoista". Hölynpölyä ja kaunistelevaa legendaa.

kuutamofoxi

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja kuutamofoxi » 09 Helmi 2012, 13:56

Olenko kauheasti väärässä, jos heitän villin arvauksen: säilyttäjäohjelma on lähtenyt käyntiin jonkin hankkeen mukana? Ei siis tietoa asiasta... Tuli vaan mieleen, jos kerran alkuun on mukana ihminen joka asiaan kovasti perehtynyt ja sitten henkilö muuttuu (eli hankerahoitus loppuu ja hankeihmisen työ loppuu / siirtyy seuraavaan hankkeeseen) ja uusi ihminen tekee kanahommaa vähän ikäänkuin oman työnsä ohella? JOS näin on, niin ihan hirveästi MTT tuskin panostaa asiaan, koska homma hoituu tällä hetkellä jollain lailla.

Kanan arvostus näkyy kyllä ainakin kanojen / nuorikkojen myynnissä: jos myyt kympillä, niin ottajia löytyy, mutta laitappa hintalappuun 25-30e niin yhdestäkään ostajasta ei kuulu mitään. Kanat ja kissat taitaa olla perinteisesti niitä vähemmän arvostettuja eläimiä maaseudulla, joista ei olla valmiita maksamaan.

OT: koiriin liittyvä kommenttini ei tarkoittanut näitä kotimaisia rotuja, vaan koirarotuja yleisesti. Sitä ei siis pidä kenenkään / minkään rodun harrastajan ottaa palkokasvia sieraimiin.

Talbot

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja Talbot » 09 Helmi 2012, 18:27

Täällä Munanetissäkin kirjoitellaan ja puhutaan orpingtoneista, faverolleista ja silkeistä, ja niitä myydään ja ostetaan. Viittaustakaan en ole vielä löytänyt siihen suuntaan, että niiden rotupuhtautta epäiltäisiin. Jos on kyse näiden ja muiden rotujen sekoituksista, se reilusti mainitaan. Ne ovat siis tunnustettuja rotukanoja, mutta maatiainen on synonyymi sekarotuiselle muunväriselle kuin valkoiselle kanalle. Joten maatiaiskantaan on ikään kuin ymmärrettävää jos ei vallan hyväksyttyä sekoittaa muita kantoja tai rotuja, asia mitä ei kuunaan tehtäisi rotukanojen kanssa? Kyllä silloin tiedottamisen lisäämiselle olisi tarvetta. Maatiaiskanalle on hankittava rotukanan status, vaikka kuinka sanaan rotu liittyvä sana jalostus hirvittäisi. Maatiaisharrastajia ja -säilyttäjiä on jo niin paljon, että yhteistyössä olisi voimaa. Valtio ei harrastekanoihin taatusti satsaa lisäresursseja. Voihan olla että säilytysohjelman koordinaattorinkaan palkkaan ei kevään budjettiriihen jälkeen enää löydy rahaa kun pitää säästää miljardeja. MTT on säästökurimuksessa jo nyt, eikä tilanne lähivuosina helpota, päinvastoin. Maatiaiskanatiedotusta varten tarvittaisiin mielestäni Maatiaiskanayhdistys. Koiraroduista monella on kuten Mallalla virheellistä mutukäsitystä. Kotimaisten koirarotujen rotujärjestöt ovat kuitenkin vahvoja yhdistyksiä, jotka pystyvät tekemään ja ovat tehneet todella paljon näiden varhaisista kotimaisista koirakannoista polveutuvien rotujen hyväksi. Pystyvät esim. kustantamaan laajamittaista DNA-määritystä, jonka perään vakavahenkiset maatiaiskanaharrastajatkin haikailevat. Kyllä ne malliksi maatiaiskanaklubille sopisivat kuten Ruotsin Lanthönsklubben, jolla myös on DNA-määrityksiä. Lapinporokoira, suomenpystykorva ja karjalankarhukoira ovat ihan samanlaisia ikivanhoja koiratyyppejä kuin ovat alkuperäiset maatiaiskanakantamme tai kyytöt tai kainuunlampaat tms. Onko viimemainittujen alkuperäisyyskin legendaa ja hölynpölyä? Lapinporokoira on löydetty Inarin Menesjärveltä ihan samalla lailla kuin kiuruvetinen maatiaiskana Kiuruveden Koivujärveltä. Menesjärven Jomppasten koirien taustalla ei taatusti ollut kelpietä eikä viimemainitun taustalla ilmeisestikään sulkajalkoja mitä nyt ison vihan ajalta ehkä vähän :smt003 Ja juu, paimensukuinen lapinkoira on sisäsiittoinen mutta väite ulkomuotojalostuksesta ko. koirakannan osalta on tietämättömyydessään surullinen. Sukusiitos ja ulkomuotojalostus eivät ole koirilla synonyymejä ihan niin kuin sukusiitoksen ja maatiaisuuden ei tarvitsisi olla kanoilla synonyymejä. Sori vaan Malla.

Maattari
jussila
Viestit: 1600
Liittynyt: 18 Elo 2009, 22:23
Paikkakunta: Iitti

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja Maattari » 09 Helmi 2012, 18:37

Multakaan ei kysytty mitään kanojen alkuperästä kun säilyttäjäksi ryhdyin, silloin jo ihmettelin asiaa. Mäkin olen seurannut naapurimaan säilyttämistä, alussa pidin tiukkoja ehtoja jopa turhan tiukkoina mutta olen sitä mieltä että meilläkin voisi ehtoja tiukentaa. Ruotsin geenipankissa olevat kanat ovat kanan alla haudottuja, tiput saa myydä aikaisintaan 8 viikkoisina, uuden säilyttäjän tilat tarkastetaan, siitosmunia ei saa myydä, konehaudontaan ryhdytään vain hätätilanteessa mm. Lisäksi suositellaan että kanat ulkoilevat vapaasti ja kesällä annetaan vain jyviä ja ruoantähteitä jotta etsisivät ruokansa itse, kanalaa ei lämmitetä, lisävaloa ei saisi olla yli 12 tuntia, luonnonvaloa kuitenkin pitäisi suosia ym.

Maatiaisten värityksestä täytyy vain todeta että kovin on lisääntynyt värikkäät parvet tässä aika lyhyessä ajassa, tuntuu siltä että värivalintoja on tehty aika paljon. Samoin näkyy noita keltaisia jalkoja paljon, tuliko niitä jossain vaiheessa niin paljon että ne vaan puolivahingossa hyväksyttiin mukaan :smt017, kuitenkin sanotaan että maatiaiskanan jalat ovat harmaat. Maatiaisroduthan kyllä ovat usein värikkäitä koska värijalostusta ei ole harrastettu mutta suomalaisen maatiaiskanan dominoivin väri on kuitenkin ollut musta, nyt näkyy paljon parvia joissa mustat ovat vähemmistönä.

Monnilainen, oletko pitkään pitänyt parvesi suljettuna? Oletko huomannut mitään negatiivista? Minkä kokoinen parvi sinulla on ja mikä on kukko-kana suhde?

Ja tuohon että mitä tahansa ei rotukanoja myydään maatiaisina pitäisi jaksaa puuttua joka kerta kun niitä ilmestyy myydään palstalle :smt045
Cream legbar, sekuleita, hybridejä, lihaviiriäisiä, vuohia, lihakaneja, koiria, kissoja ja mehiläisiä.

The darkest places in hell are reserved for those who maintain their neutrality in times of (moral) crisis. D. Alighieri

Kotkotti

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja Kotkotti » 09 Helmi 2012, 19:48

Tulevana kanaharrastajana olen mielenkiinnolla lukenut tätä ketjua. Itsekin olen ihmetellyt että kuka vaan tuosta noin vaan voi ruveta säilyttäjäksi. Eihän puhtaita koiriakaan voi tuosta noin vaan kasvattaa!

Itselläni on aina ollut koiria ja seuraan myös koiranjalostuksen "tuulia". Tänä päivänä suositaan koirissa ulkonäköjalostusta joka pohjautuu paljolti näyttelymeriitteihin. Osa koiraroduista on niin muuttuneita etteivät kykene lisääntymään eivätkä synnyttämään itse. Mielestäni sellainen rotu on täysin elinkelvoton. Olen sitä mieltä että hyvä koiraemo periyttää ominaisuuksiaan myös niin että hyvät emonvaistot omaava periyttää sitä ominaisuutta jälkeläisilleen. Sama koskee mielestäni kanoja. Jos kana ei omaa haudonta- tai tipunkasvatusvaistoja, niin mitä sellaisilla maatiaiskanoilla tekee??? Itse pyrin tulevaisuudessa pitämään parven sellaisena että vain haudontavaistoiset ja tipujaan hoivaavat jatkavat sukua. Mutta tulevaisuus näyttää mitä tuleman pitää...

Suwitsu

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja Suwitsu » 09 Helmi 2012, 22:42

En viitsi tuonne myydään-osioon enempää kommentoida mutta tässä taas yksi hyvä esimerkki näistä "varmasti puhtaista maatiaiskanoista"
pillervo kirjoitti:Voi olla ihan puhtaita piikkiöläisiä,ollut seassa munimassa kaksi alho-tyrnäväläistä.Kukko ainakin on puhdas Piikkiöläinen,sillä kopio isästään.
Kun joku näyttää joltain niin ei se voi muutakaan olla.

Rusina

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja Rusina » 10 Helmi 2012, 00:15

Ihan pakko kysyä, hyödyttääkö säilytysohjelmasta eroaminen jotenkin maatiaiskantojen säilytystä? Koska se kai on tärkeintä. Mun järkeni väittää, että se tekee vain omasta parvesta "epäuskottavemman". Protestoida saa, mutta kannattaisiko miettiä miten sen tekee??? Mun mielestäni monnilaisen tyyli "suljettuine parvineen" on oikean suuntainen "protesti".
Säilytysohjelman alussa hommassa oli huseeraamassa niin asialleen omistautunut kolmikko, että siihen voi olla hankala yltää MTT:n nykyisillä resursseilla... joten kyllä se vastuu lankeaa aika tavalla säilyttäjien harteille. Enkä kyllä usko että kukaan säilyttäjä tieten tahtoen tekee maatiaiscoctaileja :smt017. Sinisilmäinen oon ehkä... joo...

Maattari
jussila
Viestit: 1600
Liittynyt: 18 Elo 2009, 22:23
Paikkakunta: Iitti

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja Maattari » 10 Helmi 2012, 05:53

Samaa mieltä kuin Rusina että jos ei kuulu säilyttäjiin on epäuskottava vaikka kuinka vannoisi että on kantansa puhtaana pitänyt. Itse harkitisisin tarkkaan ostaisinko sellaisesta parvesta siitosmunia tai kukon. Jotenkin luulen että säilyttäjä on kuitenkin edes jotenkin ottanut asioista selvää ja on kiinnostunut juuri säilyttämisestä. Jos moni eroaa, vaikka se olisikin protesti, se saatetaan tulkita väärin ja kiinnostuksen puutteeksi eikä maatiaisten hyväksi tehdä enää sitä vähääkään. Kauhuskenaario tässä on että kun liittyessä ei kysellä yhtään mitään niin joku ilmoittaa nämä maatiaismiksit tai puhtaat sulkajalkaiset säilytysohjelmaan kun kerran maatiaisia ovat.
Mulla muuten samanlainen kokemus kuin tuolla aikaisemmin, tuttu näki kanani ja sanoi että sullahan on noita rotukanoja mutta mulla on vain maatiaisia jotka osoittautuivat hy line browneiksi tehokanalasta :smt013
Cream legbar, sekuleita, hybridejä, lihaviiriäisiä, vuohia, lihakaneja, koiria, kissoja ja mehiläisiä.

The darkest places in hell are reserved for those who maintain their neutrality in times of (moral) crisis. D. Alighieri

Iloisten Munatalo

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja Iloisten Munatalo » 10 Helmi 2012, 06:05

Vasta-alkajana kysyisin, että mitä etuja säilyttäjänä oleminen antaa? Muuta kuin sen että on ostajan silmissä varmempi vaihtoehto rotupuhtaiden kanojen hankitapaikkana. :smt017

Maattari
jussila
Viestit: 1600
Liittynyt: 18 Elo 2009, 22:23
Paikkakunta: Iitti

Re: Maatiaisten säilyttämisestä

Viesti Kirjoittaja Maattari » 10 Helmi 2012, 07:45

Ei se säilyttäminen mitään etuja tuo eikä ole tarkoituksenakaan, vaan se että toimitaan elävänä geenipankkina että maatiaiskanan geenit eivät katoa, no onhan SE etu :smt001
Cream legbar, sekuleita, hybridejä, lihaviiriäisiä, vuohia, lihakaneja, koiria, kissoja ja mehiläisiä.

The darkest places in hell are reserved for those who maintain their neutrality in times of (moral) crisis. D. Alighieri

Vastaa Viestiin