Paras munia-rotu?

[Wilhelmina]

Moilasella oli hyvä pointti. Mä en edes huomannut ajatella, että joku sekottaa maatiaiskanan rotukanaan. Maatiaisten ja rotukanojen ero tuli kyllä esiin tässä samassa viestiketjussa aiemmin eli sitä ei kannata kerrata varmaankaan.

Mä odotan innolla mitä se Muori saa aikaiseksi mäellään sekotuksillaan. Tuun sitten katsomaan ja ihailemaan sun mixkanaa. Ja ja ja..

Sitten viiden vuoden päästä laitan sulle paketissa Hämeen mustan kukon ( jos ne nyt vaan säilyvät minkin suulta... kun on vapaana turhan monta minkkiä )

[maunu_muori]

Kattos Wilhelmiina, kun mulla on jo niissä kääpiövilleissä ..siis osassa...sitä HELVATAN .. ärkäkkää mustaa maatiaiskukkoa.. siks mulla on yks ihan pikimusta kana.. siis silmät ja kaikki.. ei ees iiristä erota .. Heh..Kanojakin oisin sekottanut.. , jos niitä ois jäänyt henkiin... määhän oon koko ajan sanonut, että antijalostan ..ihan kaikkee... ja oikein innoissani...paitti että se Pronssikalkkunakoiras ja mä ollaan nyt vähän sotajalalla.. en tiiä rauhottuuko ennenkuin kirves heilahtaa.. taas on koipi muoriskalla mustelmilla.

Arvatkaas, mitä nyt oon tehnyt... vein miehen serkulle (viljelijöitä) parit pikkukanat ja kukon tossa heinäkuussa..(oli sukukokous Savossa.. miehen.. siks se on niin kaino häppeemään ja hias suustaan) HEH HEH.. soitettiin niille, kun appivanhemmat on siellä käymässä.. ja arvatkaas mitä siellä tehdään.. istutaan tietty munakasalla. Jo kaks viikkoo on toinen ollut niin ärhäkkänä, ettei oo serkun vaimo päässyt toisen munia kerään... mää vähän ristiä veikkaan, että kohta siellä on kaksi hautovaa kanaa .. Emännyys oli ihan myyty.. hällä ei oo ikuna ollut untuvikkoja tai hautovaa kanaa.. vaikka on maalaistalosta..

Tosiaan se minkkijuttu.. pistää niin vihaksi, että SÖISIN ne, jotka on laskeneet tollaiseen ympäristöön minkkejä.. ei siinä kyllä paljoo päätä palella, perskules.. ihan turha yrittää mitään herkkää saaristoluontoo ja vesilintuja ton jälkeen suojella...jo vielä on tuhat irti.. niinkus olin kuulevinani

[Wilhelmina]

Minkki on viheliäinen eläin. Lintuluodolla päästessään jättää jälkeensä kasan kuolleita lintuja. Minkki voi tappaa käytännössä jokaisen linnun luodolta, varsinkin pesimisaikaan saavat aikaan todella pahaa tuhoa. Ja oikeesti linnun raadot ovat kasoittain

HUOH! Luin EVR:n sivuja ja adrenaliini nousi pahasti. Meren pohjaan vaan ja koskaan ei löydetä....

[maunu_muori]

Pitäisköhän kustantaa porukalla sille sakille yks risteily..Otsikolla: "Vapautta luonnonlinnuille ja pikkueläville! ...VLPantiEVR"... eikös se Estoniakin onnettomuus oo vielä vähän pitkissä selvittelyissä.. että sabotaasi... mää en viitti ees lukea niitten sivuja on tässä muutenkin vähän PRM olo..

[Wilhelmina]

Joo, Estonia eli entinen Wasa King, seilasi Vaasasta Uumajaan ja Sundsvalliin ennen myyntiä virolaisille. Meikäläinenkin on matkustanut sillä, onneksi en sillä kyseisellä reissulla, kun kynti Suomenlahden pohjaa. Muistaakseni se taisi täälläkin olla vähän väliä pohjakosketuksessa, kun se oli pikkasen turhan suuri tähän Merenkurkun matalikolle.

Mutta Muori, mä luulen että ihmisten tunnot on sellaisia, että Koivulahden suunnalla on liipasin sormi herkkänä, eikä pelkästään minkkien suhteen, eikä alkaneen sorsastuskauden...

[Mimmi]

Vaikka tämän topicin viimeisimmät viestit ovat karanneet aika kauas aiheesta, muistelen, että tämä oli keskustelu, jossa mainitsin laittaneeni kyselyä maatiaiskannoista Tiina Tuoviselle MTT:lle.

Nyt hän vastasi ja pahoitteli vastauksen viipymistä. Laitan kysymyksiäni ja vastauksia niihin tänne. Huomasin kyllä myös, että en ehkä osannut kysyä kaikkien mielestä oikeita asioita, mutta jotain kuitenkin.. Ensin yleistä:

Kun maatiaiskanan säilytysohjelmaa käynnistettiin, oli eri linjoja 17.
Sen jälkeen on Jussilan kanta yhdistetty jämijärveläiseen, rantsilalainen
kiuruvetiseen, jalasjärveläisen kannan säilytystyö loppunut ja ruotsalainen kanta poistettu suomalaisen maatiaiskanan määrittelyistä. Lisäksi on yksi uusi kanta eli iittiläinen löydetty. Kanakantoja tai linjoja on näin ollen 13. Kanakantojen väliset erot ovat lähinnä ulkonäköön ja tuotanto-ominaisuuksiin liittyviä. Ainoastaan kiuruvetisen ja savitaipaleen kanojen välisiä perinnöllisiä eroja on selvitetty DNA-tasolla.

- Onko säilytysohjelman tarkoitus jatkossakin säilyttää kaikki
säilytettävät kannat erillään?

V: Tämä on kaksitasoinen kysymys. Ensinnäkin, jos aiomme säilyttää
monimuotoisuutta, täytyy meidän pitää kannat erillään, jolloin erilaisissa ympäristöolosuhteissa luonnonvalinnan seurauksena syntyy hiukan toisistaan poikkeavia kanapopulaatioita. Tämä johtuu siitä, että geneettisessä ajautuminessa tapahtuu erilaisten kelpoisuuden kannalta neutraalien mutaatioiden valikoitumista ja se nopeuttaa eriytyneiden populaatioiden välisten erojen syntyä.

Toisaalta, jos tämä alkupopulaatio on hyvin pieni, voimistuu geneettinen
ajautuminen, joka populaation ollessa pysyvästi pieni aiheuttaa sen, että
valinta ei kykene uusimaan alleeleja (saman geenin vaihtoehtoisia muotoja) riittävän nopeasti. Tällöin todennäköisyys sille, että populaation
yksilöiden geeneihin ilmaantuu myös haitallisia alleeleja, kasvaa.

- Onko mahdollista, että geeni- ym. tutkimuksen avulla virallisesti
yhdistettäisiin tietyt kanakannat (esim. pienet kannat liitettäisin
suurempaan, josta pieni kanta on lähtöisin) terveen geenipohjan
lisäämiseksi?

V: Maatiaiskanojen alkuperää selvitti Heli Koskivainio 1990-luvun alussa.
Tutkimuksen alussa näytti siltä, että erillisiä kantoja oli useita. mutta
kun mentiin riittävän kauaksi taaksepäin ajassa, havaittiin, että puolet silloin tutkituista kanakannoista voitiin jäljittää kahteen taloon.

Tarja Niemelä jatkoi linjojen määrittelyä edelleen ja uusiakin kantoja ilmaantui hänen tutkimuksensa aikana (mm. Jan Hoogesterin Iittiläinen). Kaksi yhdistämistä on tapahtunut; jämijärveläinen kanakanta on yhdistetty Jussilan kantaan ja rantsilalainen kiuruvetiseen.

MTT:llä oli vv.1998-2000 käynnissä AVIANDIV-projekti, jolla pyrittiin
selvittämään Eurooppalaisten kanarotujen perinnöllistä monimuotoisuutta.
Tavoitteena oli tuoda esiin harvinaisten kanakantojen perinnöllisistä
ominaisuuksista esiin ne, joita voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää
jalostuksessa; so. sopeutuminen ilmastoon, tautienkestävyys ja ravinnon
hyväksikäyttö. DNA-tutkimusten avulla todettiin, että maatiaiskanakannat ovat perinnöllisesti monimuotoisempia ja lähempänä villikanaa kuin pitkälle jalostetut kaupalliset rodut. Suomea edusti 'suomalainen maatiaiskana' yleensä, ei mikään erityinen linja.

Vaikka DNA-tutkimukset käyttäen PCR-menetelmää ovatkin nykyään rutiinia ja siksi edullisia, täytyy niillekin löytää maksaja. DNA-näyte voidaan nykyään ottaa vaikka höyhenestä. Kokonaan toinen asia sitten on, saadaanko kaikki säilyttäjät motivoiduiksi lähettämään höyhennäytteitä meille. Jostakin täytyy löytää rahaa näytteenottajan palkkaankin.

Hanke, johon tämä selvitys sopisi on 'Suomen kansallisen
kotieläingeenivaraohjelman toimeenpano'; johtavana tutkijana FT Juha
Kantanen MTT:ltä. (Välitin viestisi myös hänelle.) Projekti jatkuu vuoden 2010 loppuun saakka.

- Jos tällaisia yhdistämisiä olisi tulossa, onko aikataulusta tietoa?
V: Ei ole

- Kysymys koskee siis esimerkiksi Tyrnävän kantaa (vrt. Piikkiöläinen) sekä ehkäpä Alho ja Savitaipale (ns. Seiskarin kanta) tms.

V: Tyrnäväläisellä kannalla on tätä nykyä vain yksi säilyttäjä, jolla
kuitenkin on useampi kukko, joten tätä kantaa ei kannata sen
pienuuden vuoksi ainakaan sulauttaa. Vrt. vastaus yllä.

Alhon ja savitaipaleen kannan suhteen ei ole mitään järkeä ryhtyä tälläiseen toimenpiteeseen; Alhon kanta on säilyttänyt asemansa, ja vaikka Savitaipaleen kanan suosio on laskenut, ei se kuitenkaan ole vielä kriittisesti uhanalainen.

[Muusa]

Kiitos Mimmi kun jaoit tämän mielenkiintoisen tiedon kanssamme!

[Leghorn-fani]

Leghorn on paras munija-sekä hautomarotu

[kaisumaria]

Samaa mieltä legsuista, munijoina jo kokemusta, ei vielä haudonnoista kun vasta kesästä lähtien olleet meillä. Kaikki muut kanat edelleen tauolla, vain araucana-faverolle-sekuli pyöräyttää viisi-kuusi vihreää munaa viikossa.

[Jeevis]

Kiinnostava keskustelu. Itse en osaa vieläkään päättää mikä kanarotu meille tulisi. Tätä lukiessa tuntuu että ehkä sopivien maatiaiskantojen yhdistäminen voisi olla yksi hyvä vaihtoehto. Tietenkin pitäisi tietää tarkkaan mitä taustalla on. Mitä kanoilta haen olisi suunnilleen seuraavaa:

- terve
- kestää kylmää
- ei erikoisen näköinen, ei kaljua päätä tai töyhtöjä
- munii kohtuullisen hyvin
- hyvä rehunkäyttökyky
- hautoo edes sen verran että saadaan niitä patakukkoja
- eläimiä itseasiassa saa hankittua jostain
- edes kohtuuhyvä luonne

Eli mitä rotuja/kantoja kannattaisi valita?

[tehave]

Alkuperäiseen kysymykseen viitaten : Hy line Brown. elin ikä ei ilmeisesti kovin pitkä, mutta riittävä.

laumassa on 2kpl Hy Line brown kanoja,
joista kumpikin tekee oikeastaan joka päivä munan, toinen vaalean ja toinen tumman ruskean, vaikka kanoja ei erota toisistaan
väritykseltään. ovan n. 6kk vanhoja molemmat jos myyjä muisti oikein, eli nuorena munivat ekoja munia.

kaksi kertaa on käynyt niin, että pesässä ei ollutkaan munaa, mutta saattoi kanojen herkuttelu olla siinä syynä kun välillä
tuli annettua tosi paljon muutakin kuin täysrehua.

Jos noi risteytyisi maatiais kukon kanssa, niin siinä olisi varmaan hyvä rotu suomen oloihin.

hy line näyttää kyllä uskomattoman kömpelöltä maatiaiseen verrattuna, maatiaiset lentää kuin muuttolinnut noilla pienikin
pyrähdys vaatii ensin pitkän tuijottelun ja lentomatkan arvioinnin ja välillä se menee silti pieleen, ensin epäilin että eivät ole
terveitä mutta kyllä ne vauhdikkaastikin menevät joskus.
hy line kanaset ovat maatiaiskanojen ja maatiaiskukon välimaastossa tuolla arvojärjestykssä, eivät ole kiukkuisia muille mutta osoittavat kyllä
paikkansa.
kukko on kyllä aika nuori, kai se aikanaan näyttää hy lineille, kummat määrää.

[rilla]

Maransit munii myös tosi hyvin. Munat on isoja ja hyvän värisiä. Marans-kanat kilttejä touhottajia.

Mun tyttärellä ainakin viime kesänä 2 marans-kanaa hautoivat myös.
Sen olen huomannu,et ovat herkkiä reagoimaan ruuan muutoksiin.
Mut mitään erikoista eivät silti tarvi muniakseen.