KANALLA KÄYTÖSHÄIRIÖ??

tiina · Viesti Kirjoittaja **tiina** » 09 Helmi 2009, 18:39

Mä jankkaan siitä suolasta, kanalle on jo suhteellisen pienikin määrä vaarallista. Muistaakseni se oli jo ihan muutama gramma, ku saattoi tappaa kanan.

maunu_muori · Viesti Kirjoittaja **maunu_muori** » 09 Helmi 2009, 19:44

Kattokaas huviksen mitä tällä sivulla lukee:
http://www.suomenrehu.com/page.asp?_item_id=495

Kyllä niissä rehuissa pitää olla suolaa.. NATRIUMIA SIIS..
Se suolan kammoksuminen kyllä on ihan huuhaata.. immeinenkin kuolee jos liikaa laimentaa suolatasapainoonsa.. oikeesti.. nää tikunlaihat likat jotka litkii vettä litrakaupalla vuorokaudessa on tosi vaarassa.. Natriumia tarvitaan mm. sydämmen toimintaan..

Muistaakseni niissä vanhoissa kanakirjoissa oli suolaa 1-1,5% kokonaispainosta.. en nyt ehi kattoon.. kun sekottelen tänillan kanapöperöö..

Vilasimpa just leipää mitä pilkon : suola% 0,5.. niin että siitä vaan.. muistaakseni leivissä joissa on 1,5% tai yli pitää immeisille olla mainita voimakassuolainen..

Muistin vielä yhen jutun: kanaa ei saa syöttä pelkällä punasella voilla.. ne söis sitä vaikka kuinka.. siinä kun taitaa olla rosentit 4,5.. mut sitäkin voi laitta pöperöön, jossa on muuten suolaton tavaraa..

tiina · Viesti Kirjoittaja **tiina** » 10 Helmi 2009, 18:26

Mä vaan muistan lukeneeni ton aika monestakin paikasta. Voin toki olla väärässäkin.
En väittänytkään että ei sais suolaa olla ollenkaan. Taisin taas ilmaista itseäni hieman huonosti. Noh, unohtakaa koko juttu

Lunttasin 50-luvun kirjasta, että 8-9 grammaa on kanalle tappava suola-annos, jollei sille sitten anneta äkkiä vettä, limaista ruokaa ja kahvia, myös peräruiskeita on käytetty hoitona. Enkä mene takuuseen noin vanhan opuksen annista, mutta pakko oli jostain kaivaa, kun jäi häiritsemään

jamppa · Viesti Kirjoittaja **jamppa** » 10 Helmi 2009, 20:15

Mulla kun kanat nokki toisiaaan jokunen vuosis itte ni ell käski antamaan merisuolaa vapaasti omaan kuppiin! On kuulemma suolan puutetta jos toisia nokkii!!!
Sorgen vaan mutta näin meillä.

siimis · Viesti Kirjoittaja **siimis** » 10 Helmi 2009, 20:43

Hmmm.. Eikös veri maistu suolaiselle? Jos kanat nokkii toisiaan ihan verille asti, niin hyvinkin vois olla suolan himoa. Minusta ihan loogisen kuuloinen tuo suolaohje, ei mikään eläin elä ilman suolaa.

tiina · Viesti Kirjoittaja **tiina** » 11 Helmi 2009, 12:10

Kyllähän toki kana suolaa tarvitsee, mutta mä tarkoitinkin sitä, että jos sitä tarjottaisiin suoraan kiposta. Mua jäi niin vaivaa tää asia, että kaivelin mun vanhoja kanakirjoja ja Otto Kallelan kirjasta löysin tällaisen, on siis suora lainaus:' Keittosuolaa kanat tarvitsevat 0.2-0.4 g päivässä. Se voidaan sekoittaa joko kuivarehuseokseen tai appeeseen. Suuri suolamäärä vaikuttaa myrkyttävästi. Jo 5 g:n suola-annos saattaa tappaa kanan'.
Tässä sitten taas päästään siihen, että vanhojen kanakirjojen tieto on osittain vanhentunut. Mikä mahtaa sitten tässä tapauksessa päteä?
Sen verran vellihousu mä kuitenkin olen, etten uskaltaisi tarjota kanalle suoraan kiposta suolaa, mieluummin vaikka sitä verta sitten.

Skuukkeli · Viesti Kirjoittaja **Skuukkeli** » 11 Helmi 2009, 22:13

Voisiko kanojen talvenaikaisen matovajeen korvata elävillä jauhomadoilla?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jauhopukki

http://www.unelmalemmikit.net/P3200168.jpg

http://www.kikke.parhain.com/?Jauhomatojen_kasvatus

"Jalostuseläimet" voi hankkia vaikka täältä

http://www.harminfarmi.com/shop/index.p ... uctID=2645

Vai meneekö liian vaikeeksi?

Vaikuttaa oikein hyvältä idealta! Tai ainakin sille, jota ei inhota liikaa jauhomatojen kasvatus. Itselläni menee kylmät väreet selkäpiissä pelkästä ajatuksesta, että pitäis jemmata matofarmi jonnekin pirtin nurkkaan. Hrr! Eikös joku täällä syöttänyt/kasvattanut viiriäisille vai muistanko väärin?

jamppa · Viesti Kirjoittaja **jamppa** » 11 Helmi 2009, 23:53

Mä olen ainakin antanu jauhiksia viiruille!
Hyvin maistuu.

Skuukkeli · Viesti Kirjoittaja **Skuukkeli** » 12 Helmi 2009, 00:21

jamppa, syökö ne viirut niitä ihan kokonaisina?

Yksi kesä pelastettiin 4kpl talitintin poikasta, jotka oli pudonneet pesästä.

Makkariin isäntä rakensi niille "seimen" ja sitten kun ne alkoi lentämään niin niille tehtiin häkki. Välillä lennätettiin niitä makkarissa (muualla asunnosa kissa vaara).
Päivät olivat häkissä ulkona ja yöt sisällä makkarissa. Kolme kertaa päivässä pidettiin "lentoharjoitukset".
Ruokittiin noilla jauhiksilla, mutta niillä oli niin pienet nokat, että ne madot piti pilkkoa niille.

Sitten kun ne oli riittävän vahvoja päästettiin ne luontoon.

Parasta oli se että nää neljä pikkusta kävi myöhemmin aina säännöllisesti moikkaamassa meitä...

Tais mennä vähän ot... sorry.

jamppa · Viesti Kirjoittaja **jamppa** » 12 Helmi 2009, 00:24

kokonaisina olen antanut joo.

mirri · Viesti Kirjoittaja **mirri** » 12 Helmi 2009, 08:58

Kasvattaminen näyttäis helpolle. Ja varmaan linnut tykkäis.
Mutta yök ..matoja nurkissa. Aika iljettävältä tuntuisi, pitänee totutella ajatukseen.... joskos sitten kokeilis.

Skuukkeli · Viesti Kirjoittaja **Skuukkeli** » 12 Helmi 2009, 10:25

mirri, niitä matoja ei kannata päästää karkuun, tai ne löytyy sun Elovenapaketista...

Aika hyvin niihin tottui. Ne kotona tuotetut olivat vähän pienempiä kuin kaupan madot (johtui varmaan laihenmmista eväistä).

Kerran kun menin ostamaan niitä lisää ja näin kaupassa hyvin pulleita matosia, niin sanoin sille myyjälle: "Onpas hyvän näkösii matoi, mulle tuli ihan nälkä."
Myyjä sanoi siihen perään: "Että nää ovat kyllä eläimille tarkoitettuja..."

dripple · Viesti Kirjoittaja **dripple** » 12 Helmi 2009, 18:11

Mä kasvatin jauhomatoja viiriäisille, mutta luovuin viljelmästä koska siinä on niin iso riski että kovakuoriaiset pääsee sitten leviämään koko kanalaan ja rehuihin! Siis ne jauhomadot on kovakuoriaisten toukkia... viljelmässä kuhisee aikuisia munivia kovakuoriaisia ja sitten niistä kehittyy toukkia. Kun viiruille antoi jauhomatoja, ne viskoivat osan pehkuun ja sitten niitä matoja ja kuoriaisia löytyi häkkiä siivotessa, yök...