Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksia!
Valvojat: Aleksandra, maatiaiskukko, HiltaHelikopteri
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Mä painan tykkää-nappia sannat:lle.
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Samoin!mik kirjoitti:Mä painan tykkää-nappia sannat:lle.
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Muusa: "Jos nyt ajatellaan sitä janaa niin maatiaiskana liikkuu janalla sekalaiseen suuntaan, vaikka minä ainakin näkisin sen mieluummin liikkuvan rodunomaiseen suuntaan (yhtenäinen ulkoasu josta maatiaiskanan tunnistaa maatiaiskanaksi, tiedetyt käyttöominaisuudet).
Ja jostainhan kaikki rodut/kannat/whatever ovat lähteneet, ei minusta pointti ole niinkään siinä kuinka läheisessä sukupolvessa jollain kannalla on leghornia tai rhode island rediä vaan se että kanta on maatiaismainen kotitarvekana."
Sori, mutta koen tässä Muusan ajatusmallissa ristiriidan. Vanhojen ainutlaatuisten geenien säilyttäminen on se pääasia. Hyvä jos ovat ulkoasultaan suht yhteneväisiä ja käyttöominaisuuksiltaan hyviä. Mutta maatiaismainen kotitarvekana voi olla myös taidolla ja/tai tuurilla luotu ja hyvin markkinoitu hybridi. Siksi sillä on väliä, onko leghornia laitettu mukaan -30- vai -90-00-luvulla, mieluiten ei ollenkaan.
Laitan nyt tähän toisenkin asian, jossa koen ristiriidan; rotukanayhdistys ilmoittautuu nyt säilyttäjien edunvalvojaksi MTT:n suuntaan kun MTT kiristää nimenomaan niitä maatiaisten "rotuvaatimuksia". Ei järin loogista, paitsi rotukanayhdistyksen jäsenhankinnan kannalta.
Ja jostainhan kaikki rodut/kannat/whatever ovat lähteneet, ei minusta pointti ole niinkään siinä kuinka läheisessä sukupolvessa jollain kannalla on leghornia tai rhode island rediä vaan se että kanta on maatiaismainen kotitarvekana."
Sori, mutta koen tässä Muusan ajatusmallissa ristiriidan. Vanhojen ainutlaatuisten geenien säilyttäminen on se pääasia. Hyvä jos ovat ulkoasultaan suht yhteneväisiä ja käyttöominaisuuksiltaan hyviä. Mutta maatiaismainen kotitarvekana voi olla myös taidolla ja/tai tuurilla luotu ja hyvin markkinoitu hybridi. Siksi sillä on väliä, onko leghornia laitettu mukaan -30- vai -90-00-luvulla, mieluiten ei ollenkaan.
Laitan nyt tähän toisenkin asian, jossa koen ristiriidan; rotukanayhdistys ilmoittautuu nyt säilyttäjien edunvalvojaksi MTT:n suuntaan kun MTT kiristää nimenomaan niitä maatiaisten "rotuvaatimuksia". Ei järin loogista, paitsi rotukanayhdistyksen jäsenhankinnan kannalta.
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Mutta kun sitä mukaan laitettua leghornia ei oikein saa poiskaan. Tärkeämpää estää ettei sitä lisätä Toiset kannat ovat säilyneet ilman vierasverisiä vaikutteita pitempään ja toiset kannat taas ovat nuorempia, kaikki kuitenkin ovat maatiaiskannoiksi hyväksyttyjä. Näitä "tuurilla ei luotuja vaan kehittyneitä" kantoja kai tässä on tarkoitu säilyttää. En mä osoitettunakaan näe ajatuksessani ristiriitaa, tosin olen siihen ilmeisen jääviTalbot kirjoitti:maatiaismainen kotitarvekana voi olla myös taidolla ja/tai tuurilla luotu ja hyvin markkinoitu hybridi. Siksi sillä on väliä, onko leghornia laitettu mukaan -30- vai -90-00-luvulla, mieluiten ei ollenkaan.
Mutta sen verran pitää hiuksia päästä halkomaan että jos onkin epäselvää onko maatiaiskana rotu vai maatiainen, niin selvää on ainakin se ettei se ole hybridi; kahden erilaisen vanhempaispolven tuotos.
Ja minusta yhtä tärkeää kuin vanhojen ainutlaatuisten geenien säilyttäminen on maatiaiskanan käyttöominaisuuksien säilyttäminen. Tässä omakseni valitsemassani kannassa näen kulttuuriarvon lisäksi paljon hyviä ja käyttökelpoisia puolia (ollakseni rehellinen, toki huonojakin) joita voisin kutsua jopa rotuominaisuudeksi (ja niitä huonoja puolia pyrin kyllä jalostamaan pois!).
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Lyödään vaan hiuksia halki; biologiassa hybridi on kahden eri lajin risteymä, lisääntymiskelvoton. Minä olen kana-asioissa vielä sen verran uusi, että käytän sanaa hybridi kun tarkoitan risteymää. Kanaslangissa taas sanalle hybridi on omittu tuo kapeatulkintainen muoto "kahden eri vanhempaispolven jälkeläinen". Tämä tulkinta lienee amerikkalaisten kananjalostajien keksintö, jota saapi kritiikittömästi toistella, vaan ei tarvitse todeksi uskoa.
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Ihan hyviä mietelmiä Talbot, mutta hybridi, ei kanojen kohdalla tarkoita käsittääkseni kahden lajin risteymää, tai sitten sen tulisi olla gallus lajin ja jonkin muun risteymä. Alalajin, domesticus, sisällä näitä risteymiä sitten onkin vaikka minkä verran. Maatiaisohjelmassakin on mm kanakanta, johon on risteytetty leghornia vielä 90-luvulla, toisaalta monia kantoja on pystytty jäljittämään niiden syrjäisen sijainnin tai muun vastaavan seikan vuoksi jopa yli sadan vuoden taakse. Aika nuori siis kuitenkin maatiaiskana käsitteenä on. Rotukanat sitten Suomessa ovat alle sadan vuoden ikäinen juttu.
Kun muuten koirien kohdalla koiratyypeistä keskustellaan, maailmassa on ainoastaan kolme alkuperäistä koirakantaa; Uuden guinean laulava koira, Dingo ja Negevin autiomaassa elävä Beduiinikoira, josta sittemmin jalostettiin Kaanaankoira. Kaikkia kantoja on edelleen, joskin Dingo on sekaantunut jonkin verran muihin koiriin. Tuosta koiratyypistä; vertailkaahan eri puolilla maailmaa esim paariakoiria, siis koiria, joita kukaan ei omista, hyvin saman tyyppisiä kaikki. Kertonee siitä, että kun heikot karsiutuvat, jäävät jäljelle vain parhaat yksilöt sukua jatkamaan ja tämä ilman ihmisen puuttumista asiaan. Sama pätenee osittain maatiaiskanan suhteen. Ihminen ei paljonkaan uhrannut aikanaan kanojen ruokintaan ja hyvinvointiin, joten karsiutumista tapahtui. Munia kerättiin siten kun löydettiin ja näin saatiin köyhälle kansalle hyötypuolta kanoista; rikkaillehan kana oli lähinnä silloin pihakoriste. Varsinainen kananhoito alkoi vasta 1900-luvun alussa. Maatiaiskanan synty lienee juuri siellä köyhän kansanosan parissa alkunsa saanut; ei ollut varaa hankkia paljonkaan ns uutta verta kantoihinsa, mitä nyt tuttavien kesken samantyyppisiä kanoja.
Nämä nyt meikäläisen omia mietelmiä; kanojen ja käyttökoirien kanssa olen elämässäni vuoden jos toisenkin viettänyt ja siitä päätelmäni. Vuosia olen ihmetellyt maatiaisen laiduntamisominaisuuksia, vähäistä ravinnontarvetta, laumasosiaalisuutta, vahvaa lisääntymisviettiä vastaan munantuotanto. Omistamieni rekikoirien ällistyttävän samankaltaisia ominaisuuksia, paino 20-24kg, hyvä ravinnonkäyttäjä, ahkera työntekijä, terve viimeisen päälle. Mistään rotukoirista ei oikeastaan näihin hommiin ole ollut. Käyttökoirissa karsinnan suorittaa ihminen ja ainoastaan käyttöominaisuuksiin perustuen. Kanojen suhteen vielä tänäkin päivänä luonnon osuuskin on olemassa; mm petolinnuilta suojautuminen, terveys ilman erityiravitsemuksia jne.
Kun muuten koirien kohdalla koiratyypeistä keskustellaan, maailmassa on ainoastaan kolme alkuperäistä koirakantaa; Uuden guinean laulava koira, Dingo ja Negevin autiomaassa elävä Beduiinikoira, josta sittemmin jalostettiin Kaanaankoira. Kaikkia kantoja on edelleen, joskin Dingo on sekaantunut jonkin verran muihin koiriin. Tuosta koiratyypistä; vertailkaahan eri puolilla maailmaa esim paariakoiria, siis koiria, joita kukaan ei omista, hyvin saman tyyppisiä kaikki. Kertonee siitä, että kun heikot karsiutuvat, jäävät jäljelle vain parhaat yksilöt sukua jatkamaan ja tämä ilman ihmisen puuttumista asiaan. Sama pätenee osittain maatiaiskanan suhteen. Ihminen ei paljonkaan uhrannut aikanaan kanojen ruokintaan ja hyvinvointiin, joten karsiutumista tapahtui. Munia kerättiin siten kun löydettiin ja näin saatiin köyhälle kansalle hyötypuolta kanoista; rikkaillehan kana oli lähinnä silloin pihakoriste. Varsinainen kananhoito alkoi vasta 1900-luvun alussa. Maatiaiskanan synty lienee juuri siellä köyhän kansanosan parissa alkunsa saanut; ei ollut varaa hankkia paljonkaan ns uutta verta kantoihinsa, mitä nyt tuttavien kesken samantyyppisiä kanoja.
Nämä nyt meikäläisen omia mietelmiä; kanojen ja käyttökoirien kanssa olen elämässäni vuoden jos toisenkin viettänyt ja siitä päätelmäni. Vuosia olen ihmetellyt maatiaisen laiduntamisominaisuuksia, vähäistä ravinnontarvetta, laumasosiaalisuutta, vahvaa lisääntymisviettiä vastaan munantuotanto. Omistamieni rekikoirien ällistyttävän samankaltaisia ominaisuuksia, paino 20-24kg, hyvä ravinnonkäyttäjä, ahkera työntekijä, terve viimeisen päälle. Mistään rotukoirista ei oikeastaan näihin hommiin ole ollut. Käyttökoirissa karsinnan suorittaa ihminen ja ainoastaan käyttöominaisuuksiin perustuen. Kanojen suhteen vielä tänäkin päivänä luonnon osuuskin on olemassa; mm petolinnuilta suojautuminen, terveys ilman erityiravitsemuksia jne.
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Asia ok. Voin siis edelleen kutsua leghornin ja maatiaisen poikasta risteymäksi ja siperianhuskyn ja saksanseisojan pentua samoin. Siitä miten onnistuneesti ns. käyttökoirajalostus on onnistunut luonnonvalintaa matkimaan, emme oikein kai voi täällä alkaa vääntää. Jonkun koirarodun tai -kannan ilmoittaminen yksiselitteisesti terveeksi on ainakin..äh jätetään tämä nyt tähän. Soittelen vaikka Kalle sulle kun tarvitsisin taas renkaita.
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Kyllä minä ainakin Alho parveani voin sanoa terveeksi??
Muutama hassu kana sairastunut koko aikana ja niilläkin ollut aina häikkää munaelimissä ja nehän on kovassa käytössä, joten en pidä pahana. Meillä ei ole marekkiakaan näkynyt yhdelläkään Alholla.
En mitenkään vois muuta sanaa käyttää kuin kestävä ja terve.
Ulkoilevat -10 asteen pakkasessa, koko talvi menee kanalassa, missä on nurkat jäässä, munivat silti koko talven ja kesän hautovat ja hoitavat tipuja.
Koirien terveydestä en tiedä, mutta oman Alhoparveni luokittelen elinvoimaiseksi ja terveeksi.
Muutama hassu kana sairastunut koko aikana ja niilläkin ollut aina häikkää munaelimissä ja nehän on kovassa käytössä, joten en pidä pahana. Meillä ei ole marekkiakaan näkynyt yhdelläkään Alholla.
En mitenkään vois muuta sanaa käyttää kuin kestävä ja terve.
Ulkoilevat -10 asteen pakkasessa, koko talvi menee kanalassa, missä on nurkat jäässä, munivat silti koko talven ja kesän hautovat ja hoitavat tipuja.
Koirien terveydestä en tiedä, mutta oman Alhoparveni luokittelen elinvoimaiseksi ja terveeksi.
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Tämä(kin) ketju on nyt pahasti sivuraiteilla, haluaisin palata aiheeseen: säilytysohjelman uudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksia !
Mikä tilanne uusilla säännöillä on, milloin lausuntokierros päättyy??
Ja edelleen: Miten säilytysohjelmasta erotaan, kenelle kirje/sähköpsoti lähetetään?
Mikä tilanne uusilla säännöillä on, milloin lausuntokierros päättyy??
Ja edelleen: Miten säilytysohjelmasta erotaan, kenelle kirje/sähköpsoti lähetetään?
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Ei tämä minun mielestäni mitenkään sivuraiteille ole mennyt ja muuten, jos sanani huonosti valitsin, sanottakoon, että Talbotin mietelmissä oli ainakin minun mielestäni paljonkin ajateltavaa ja uusia katsantokantoja. Myönnän. Kuitenkin, aktiivinen keskustelu rönsyilee aina ja tuleekin rönsyillä, se lisää vivahteita eri kannanottoihin.
Säilytysohjelmasta eroaminen on helppoa; sähköposti Tiina Tuoviselle ja sillä selvä; ei ole mitään byrokratiaa.
Säilytysohjelmasta eroaminen on helppoa; sähköposti Tiina Tuoviselle ja sillä selvä; ei ole mitään byrokratiaa.
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Tämä ketju on mielenkiintoinen , paljon uutta ajateltavaa, jatkakaa vaan, itse en osaa lisätä tähän mitään fiksua
Sekulikanoja, vuohia, koiria ja kissoja.
The darkest places in hell are reserved for those who maintain their neutrality in times of (moral) crisis. D. Alighieri
The darkest places in hell are reserved for those who maintain their neutrality in times of (moral) crisis. D. Alighieri
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Semmoinen kysymys juolahti mieleen että miksi edes on rekisterissä jako säilyttäjiin ja poikastuottajiin? Varsinkin kun tässäkin topicissa moneen kertaan on tullut laskeskeltua että jos säilyttäjällä on hautomaintoisia kanoja, hän voi myydä huomattavasti enemmän poikasia säilyttäjä-statuksellaan, kuin pienehkön pareven ja hautomakoneen omistava poikastuottaja. Tähän astihan jakoa ei ole oikeastaan edes ollut kun valtaosa poikasia myyntiin tuottavistakin on ollut säilyttäjä-statuksella ja toisaalta kaikki poikastuottajat eivät ilmeisesti ole tuottaneet poikasia myyntiin vuosittain. Jotenkin loogisemmin minusta menisi että olisi yksi säilytysohjelmalainen-status ja samat perustellut säännöt kaikille. Kuitenkin kannan pysyminen puhdasrotuisena ja geenistöltään monipuolisena pitäisi olla yhtä lailla tärkeää niin säilyttäjille kuin poikastuottajillekin!
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Komppaan kyllä Muusaa, ehdottomasti yks ainut status
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Se kuulostais kyl järkevältä, et ois vaan yks status. Kun nythän tulee mun mielestä hassu tilanne, jos poikastuottaja saa ottaa kukon vain poikastuottajalta. Mun maalaisjärkeni sanois siihen, et geenipohja kaventuu. ja tuskin sillä, et siitoskukon voi ottaa toiselta säilyttäjältä mitenkään saa aikaiseksi geenipoolin taantumaa, jos säilyttäjät ymmärtävät eriytymisen idean. Mut mähän oon vaan maalta, enkä ymmärrä kaikkea. Ts kaipaisin todellakin rautakanki/ratakisko selvennystä näihin uusiin sääntöihin.
Re: Säilytysohjelman uuudet säännöt, kysymyksiä ja vastauksi
Jonkinnäköinen sukupaperi (sen verran kuin tietää) olisi hyvä antaa kaikkien myyjien myytävien kanojen/tipujen mukaan. Se lisäisi osaltaan maatiaisten arvostusta.
Onko ajateltu, että jos tämä kanabuumi jatkuu, niin mistä innokkaat ostajat saavat kanansa? Onko parempi, että he ostavat kuhanvaankanoja mistävaan vai olisiko parempi että mahdollisimman moni, saisi ostaa "rotupuhtaita" kanoja. Mitä enemmän kylillä on kuhanvaansekoituksia, niin sitä enemmän niitä sekoittuu maatiaisiinkiin (kun kaikki eivät ole kuulleet mistään säilytysohjelmast tai paperillisista puhtaista kanoista)?
Huopaamista ja soutamista, monta on asiaa mietittävän säilytysohjelman tekijöillä. Ei mikään kadehdittava homma.
Onko ajateltu, että jos tämä kanabuumi jatkuu, niin mistä innokkaat ostajat saavat kanansa? Onko parempi, että he ostavat kuhanvaankanoja mistävaan vai olisiko parempi että mahdollisimman moni, saisi ostaa "rotupuhtaita" kanoja. Mitä enemmän kylillä on kuhanvaansekoituksia, niin sitä enemmän niitä sekoittuu maatiaisiinkiin (kun kaikki eivät ole kuulleet mistään säilytysohjelmast tai paperillisista puhtaista kanoista)?
Huopaamista ja soutamista, monta on asiaa mietittävän säilytysohjelman tekijöillä. Ei mikään kadehdittava homma.