Mitä tänään kuuluu?

[mimmu]

Meillä onneksi kanat menee sisälle munimaan ja vaikka ovat pihalla jossain vaikka toisella puolen pihaa niin kovalla juoksulla juostaan sisään ja rääkäistään kovalla äänellä muna ja taas kiireesti ulos . Vaikka pesiä on kymmenkunta niin eikös ne muni vaan muutamaan pesään, joskus vaihtelevat kyllä paikkaa ja sitten siellä on kaikkien munat. Joskus istuu kyköttää kaksi kanaa samassa pesässä.
Nyt olen hissukseen jo aloittelemassa talvikanalan siivousta 🧽 katsotaan olisiko tarvis tänä syksynä maalata ei kovin paljon sottaneet talvella ja pikku tiput emon kanssa siirtyy vielä kesä tarhaan toisten joukkoon siihen asti. Nyt ollut kolme päivää rankka sateita ja ukkosta silti osa kanoista ja Osku ulkoilee tarhassa mutten pihalle laske. Niin on syksyinen piha jo lehdet tippuu ja kaikki lakastuu siinä se kesä ol tul ja män

[Aleksandra]

Täpärälle menee omien kananmunien riittävyys. Hyvin on piisannut tähän saakka, mutta tänään söin aamiaiseksi viimeisen kananmunan. Uusia ei löytynyt kanalasta aamulla. Mutta äsken löytyi yksi! Muutaman tunnin nollatilanteen jälkeen varastosaldo on nyt 1 kpl. Jännäksi menee, tarviiko turvautua kaupan muniin. Sulkasadot alkavat kyllä olla jo enemmistöltä ohi, joten odotan tilanteen paranevan hetkenä minä hyvänsä. Veera ja Sawu ainakin ovat jo ihan munivan näköisiä. Niillä on kauniit uudet sulat ja kunnolla punainen naama. Eiköhän se siitä!

[Aleksandra]

Vanha alhokanaseni Näpsä kuoli. Se oli pari päivää väsynyt, joi runsaammin kuin yleensä, oli vähän turvonneen oloinen ja sen harja sinersi. Kipuja sillä ei näyttänyt olevan, oli vain väsynyt ja lepäili paljon. Aamulla se oli kuollut lattialle pehmeiden olkien päälle. Se oli lepäilyasennossa, joten loppu oli todennäköisesti tullut rauhallisesti siinä maaten. Veikkaan, että sillä petti joku sisäelin (sydän? munuaiset?) vanhuuden seurauksena.

Näpsä oli jo yli kymmenen vuotias, yhdeksän vuotta se asusti meidän kanalassa. Pienikokoinen, varovainen, fiksu kana. Muni pilkullisia munia. Hautoi ja hoiti hyvin yhdet poikaset. Näpsä, tai Neiti Näpsä niin kuin sitä aluksi kutsuimme oli mun rakkaimpia kanojani. Uskallan varmuudella sanoa, että sillä oli onnellinen elämä, vapaana kanana omassa parvessa.

[HiltaHelikopteri]

Hei hei Neiti Näpsä...On niin surullista menettää pitkäaikainen lemmikki...
Se sai elää pitkän ja hyvän elämän ja kuoli nopeasti ilman sairasteluja...

Itselleni on aina ollut eläinten pidossa kaikista pahin paikka se, kun on joutunut tekemään lopetuspäätöksen. Jotenkin helpommin olen selvinnyt eläimen kuolemasta, kun se on kuollut itsekseen, esim. yhtäkkiä ilman mitään ennakko-oireita.

[Aleksandra]

Itselleni on aina ollut eläinten pidossa kaikista pahin paikka se, kun on joutunut tekemään lopetuspäätöksen. Jotenkin helpommin olen selvinnyt eläimen kuolemasta, kun se on kuollut itsekseen, esim. yhtäkkiä ilman mitään ennakko-oireita.

Just näin se on mullakin. Näpsän lähtö tapahtui sekä kanan että mun kannalta hyvällä tavalla. Mun ei tarvinnut tehdä päätöstä lopettamisesta eikä sitä toteuttaa, eikä Näpsän tarvinnut stressaantua lisää viime hetkillään.

Meillä kaikki kanat on yksilöitä, ja tunnen niistä jokaisen omine luonteenpiirteineen. Jotkut niistä vaan ovat jollain tavalla enemmän kuin toiset, niin kuin tämä Näpsä. Tuntuu, että se on ollut meillä ’aina’. Ja nyt sitä ei enää ole.

[Hra Heinämäki]

Kuivikkeiden vaihdon haasteina oli tänään kun kananpoikaset pyörii jaloissa. Kanaemot hätäilee poikasten puolesta mutta kun rauhassa lapioi, niin kaikki mahtuu olemaan. Johtunee varmaan poikasista kun kanat viihtyy kaikki sisällä eikä ne juurikaan ulkona pistäydy. Kukko käy välillä tarhan orrella kiekumassa. Siitä seuraa koiran hermostuminen kun se ei välitä kukon kieunnasta.
Vihantakasveja on löytyny taas ihan mukavasti kun on hieman sadellu ja yökastetta on myös maassa. Kesän aikana vuohenputken ja voikukkien ym lehdet kuivu eikä niitä kuivahkolla mäellä tahtonu jaksaa kasvaa. Omensadon valmistuttua kanatkin on niitä päässy maistelemaan.

[riepukka]

Huomenta kaikille. Nyt on taas se aika, että täytyy miettiä ja myös tehdä talvikanalan pohjia. Eli meillä siivotaan ja laitetaan puhtaat pahnat.Nyt on vain emännästä kiinni miten homma etenee, sillä eilen haettiin lasti kuiviketta suoraan tehtaalta.
Karstulassa toimii Epira, joka valmistaa Ruti-Mix kuiviketta. Soitto ennen paikalle pyrähtämistä varmistaa, että saatavilla on kakkos laadun paaleja niin säästää kummasti, jos hankkii useamman paalin kerralla. Minäkin läksin pakulla liikenteeseen ja sain iloista pakkausapua naisihmiseltä. Ilo asioida
Kertoi, että kanaharrastajat ovat heille tärkeä asiakaspiiri, eli meistä moni ilmeisesti asioi jo suoraan heidän kanssaan

Kanojen ruokaa on haalittu pakkseen ja orrelle kerppuja. Viinimarjoja ja marja-aroniaa on pussitettu annospusseihin ja nyt on urakka menossa härkäpavun kanssa. Taisin haukata liian ison palan, kun keräsin luvanperästä härkäpapua naapurin viljelmiltä. Onko kellään vinkkiä, miten palot saisi helpoiten auki. Ovat aika kovia ja työläitä aukoa. Kiehautan pavut ja pakastan. Nyt jengotan papua, että saan kuoren rikki tai aukeamaan ja sitten raplaan pavut ulos. Marja-aronia ei ole ihan kypsää, mutta täytyy olla nopeampi kuin linnut. Viimevuonna myöhästyin
Omppuja saan myös naapurista ja meinasin pakastaa mehumaijan kautta. Onko kukaan säilönyt tuoreeltaan paloiteltuna pakkaseen?

[Maattari]

Mä olen laittanut omppuja lohkoina pakkaseen. Hyvin toimi ainakin piirakassa.

[Aleksandra]

Sain vinkin, että Korkeasaaressa on myös kanoja. Tänään mulla oli mahdollisuus käydä siellä. Pitihän ne kanat käydä katsastamassa. Ja siellähän niitä oli! Ihan tutun oloisia Alhon kannan maatiaisia! Siellä oli myös (arviolta) pariviikkoiset poikaset ja emo 'pallona' niitä paimensi. Iso tarha ja mukavat oltavat siellä näytti olevan. Eri ikäisiä kukkoja ja kanoja. Huvitti oikein, että sitä lähtee retkelle Korkeasaareen saakka ja sitten viihtyy parhaiten niiden eläinten parissa, mitä löytyy kotoakin. Riikkejä oli myös oikein mukava seurailla, kun ne vapaana siellä liikkuvat.

[Hra Heinämäki]

Huvitti oikein, että sitä lähtee retkelle Korkeasaareen saakka ja sitten viihtyy parhaiten niiden eläinten parissa, mitä löytyy kotoakin

Saman olen itsekin huomannu. Kun käy joskus Tukholmassa niin ei sitä viihdy kaupoilla ostoksilla vaan jalat vie aina skansenin lintuja ja muita eläimiä katsomaan.

[kukkopoika]

Minä kävin ennen monena vuonna maatalousnäyttelyissä,nyt on jäänyt vähemmälle.Elukat piti käydä katsomassa vaikka niitä oli kotonakin ja on vieläkin.
Maatalousnäyttelytkin on vähentyneet.Nyt taitaa olla vain yksi isompi aina kesässään.

[mimmu]

Näpsän lähtö tapahtui sekä kanan että mun kannalta hyvällä tavalla. Mun ei tarvinnut tehdä päätöstä lopettamisesta eikä sitä toteuttaa, eikä Näpsän tarvinnut stressaantua lisää viime hetkillään.

Lämmin osanotto Näpsän poismenon johdosta.
Kaikkein paras lähtö ollut eikä tarvinnut lopettaa joka on helpotus niin itselle kuin kanallekkin.
Meidän Manta vielä porskuttaa yli 10 vuoden iässä mutta havaittavissa jo pientä vanhenemista kun ei kiinnosta niin paljon muiden touhut ja kulkee omilla teillään enempi yksikseen. Nyt on myös muninta hiipunut koko kesänä ei yhtään munaa.
Vaikea on luopuminen oli sitten nuori tai vanhempi kana
Näpsä sai elää pitkän ja onnellisen elämän

[mimmu]

Muutama viikko surullista aikaa ettei ole päässyt tännekään käymään
Vaikka ei ole kana-aiheinen, niin laitan kumminnii.
Ensin 11 vuotiaalla kissalla todettiin sydämen vajaatoiminta ( maksa-arvot myös koholla) nestettä keuhkoissa ja nyt hoidetaan lääkityksellä päivä kerrallaan mennään. Kissa hiukan väsynyt mutta muuten samat kujeet kun ennenkin.
Viime sunnuntaina iäkäs jo 13 vuotias pupu herra poistui luotamme rauhallisesti itsekseen minun vieressä hiipui vaan hiljaa pois ei mitään oireita. Edellisenä päivänä vielä normaalisti ulkoili emon ja tipujen kanssa. Sakari pupu oli kovin tykästynyt emoon ja tipuihin ulkoilivat yhdessä koko kesän ja jos emo siirtyi muuhun paikkaan niin niin pupu heti katsomaan minne ne meni. Ihania kuvia videoita sain tallennettua kesän aikana ja nyt ovat muistoja näistä hetkistä. Pupu sai viettää hyvän ja onnellisen pitkän elämän meidän kanssamme hänellä oli ollut viisi pupu vaimoa ja neljä jälkeläistä joista aika jättänyt jo aikaa sitten mutta vanha herra porskutti näin pitkään keskuudessamme.
Jokainen eläin on perheenjäsen ja jokaisen lähtö on kova paikka.

Talvikanalan siivous alkaa viikon päästä hissukseen jo kerkesin aloittamaan, mutta omien silmien leikkaus siirtää nyt syksy hommia hiukan.
Ei ole mukava saada mitään pöpöä kun kumminkin pöllyää paikat. Mutta kiirehän ei tässä mikään ole talvi tulee milloin tulee.
Isäntä korjannut syksyn sadon ja kaikkinensa hyvä sato ollut ( perunaa, marjoja, juureksia, sieniä ym) just keitin viimeiset mansikat hilloksi ja osan kokonaisia pakkaseen luumuja tuli paljon niitä hillottu myös ja syöty.
Itsellä vielä viikon- pari paussi kanalassa, mutta onneksi on ukonköriläs joka hoitaa hommat

Emo ja tiput edelleen erillään ulkona kyllä yhdessä muiden kanssa. Pikkukukko jo yrittää polkea ja on aika pomo orrella varsinkin ei laske vaalea siskoaan yhtään lähelle vaan nokkii sitä kauemmaksi. Nyt emon kanssa ovat olleet orrella viikon verran ja vieroitusta alkaa jo olemaan. Komiat on värit tulleen näille nuorille ( kuvia laitan loppuviikosta).

Kun olin leikkauksessa, niin oisko naapurin (siskon koira) tai joku muu eläin käynnyt ulkotarhan ovella uhittelemassa, kun nyt siitä asti kanat/kukot sisällä eivätkä millään tule ulos enää. Muina vuosina vielä pienillä pakkasilla ulkoilivat ennenkuin siirsin talvikanalaan. Siellä ne orsilla kyhnöttää/ovat arkoja ja tulee hiukan ulos kun maarittelen ihmetyttää todella mikä on.
Kaikki paikat on isäntä tarkastanut ja tutkinut minkään pedon jälkiä ei ole sisällä tai ulkoaitauksessa näkynyt.
Munat myös vähentyi sulkasato melkein kaikilla. Keskenäistä tappelua ei ole koskaan ollut joten mystinen juttu
Että tämmöistä tänään

[kukkopoika]

Syksy saapuu kuitenkin.Eilen oli vielä kesäinen päivä,tänään lämpöä +14 ja vettä satelee.Tänään kuulin ensimmäisiä merkkiä syksystä,tilhiparven sirinä pihakoivussa,pihlajan marjat mielessä.Hanhiparven kaakatus kuului,lensivät kohti etelää.
Kanalan siivosin perusteellisesti,siellä oli monta hevoskuormaa paskaa(ei nyt sentään) ja sitten uudet pehkun silput niin tulipa puhdas, raitis haju.
Silmään pisti,onko meidän kanat liian lihavia(aika pulskan näköisiä),niille on kyllä annettu pottuja ym.herkkuja.
Yhdellä kanalla on sulkasato,toisilla vielä täys höyhenpuku.
Tänä kesänä ei yksikään kana ollut hautomakuumeessa,minkä välivuoden lie pitäneet.Viime kesänä oli useampikin.Samat kanat.
Kone kyllä hauto.Ukkonen häiriköi haudontaa monena päivänä,sähköt monesti poikki,pisin katko kolme tuntia.Sitten kuitenkin tipuja kuoriutui.
Kirvestäkin piti heilauttaa,ylimääräiset kukkopojat pois päiviltä.

[Aleksandra]

Pupu sai viettää hyvän ja onnellisen pitkän elämän meidän kanssamme hänellä oli ollut viisi pupu vaimoa ja neljä jälkeläistä joista aika jättänyt jo aikaa sitten mutta vanha herra porskutti näin pitkään keskuudessamme.
Jokainen eläin on perheenjäsen ja jokaisen lähtö on kova paikka.

Voi että, nyt oli sitten pupuherran aika lähteä. Sillä oli selvästikin hyvä ja antoisa elämä. Perheesi pitkäaikaisen jäsenen lähtö surettaa varmasti silti ja on kova paikka. Otan osaa.

Niin mielekästä ja iloa tuovaa kuin elämä eläinten kanssa usein onkin, niiden kanssa joutuu opettelemaan luopumista. Olen joskus miettinyt, että suruista huolimatta, luopumisen taito on myös hyödyllinen, ja elämän tosiasiat ja tulevat tutuiksi kaikessa luonnollisuudessaan.